— Noudata siis sitä.
Ja Johannes jatkoi siistimistään.
Kello yhdeltä hän söi sellaisen aterian, että veli kysyi:
— Aiotko matkalle?
Johannes ei vastannut, vaan läksi uljaana ulos. Vähän ajan päästä hän palasi.
— Mikä jäi? kysyi Josephus.
Johannes pesi naamansa. Tätä toimitusta ei hän suorittanut muulloin kuin lauantaisin saunassa, jotenka veli oli aivan ymmällä siitä, minne Johannes aikoi. Sitten suki Johannes puolisen tuntia tukkaansa ja tälläili lakkiaan päähänsä, koetellen sitä milloin millekin puolelle kallelleen. Lopulta hän oli valmis ja poistui. Josephus ei uskaltanut seurata. Hän arvasi veljensä lähtevän tärkeille toimille, ja auttaakseen jotenkin hän otti raamatun esiin ja alkoi ääneen lukea Jerikon hävittämisestä.
Kello kahdelta oli jo Johannes myllyjen luona.
— Jos tuo hyvinkin sattuisi tulemaan aikaisemmin, ajatteli hän.
Mutta ei Helena tullut aikaisemmin, vaan myöhemmin.