Ja Helena käski Johannesta pistämään hänen vyötärönsä kohdalta kätensä nahalla vuoratun takin alle.

— Oikeata se on, ja lämmintä se on! sopersi Johannes, jonka kurkusta ei ääni tahtonut lähteä hänen koskettaessaan tytön vartaloon. Hänen tuli siinä kuuma olla, ja kovasti punoittivat pojan posket tuntiessaan tytön niin lähellään.

— Onko sinun nyt hyvä olla? kysyi Helena hellästi.

— Ei sitä oikein osaa sanoa, millaista se on. Kummallista se on kovasti, vastasi Johannes. Noustaan nyt jo ja mennään pois.

Kun he astelivat kaupungille päin, päättivät he joka keskiviikkoilta tavata myllyn luona kreikankielen oppimista varten.

— Kyllä minä olin aika pöhkö, ajatteli Johannes, oikea lautapää härkä, kun en muiskannut silloin, kun hän niin lähellä oli. Ne toiset aina puhuvat niin paljon siitä suunantamisesta ja sen suloisuudesta, että olisi pitänyt koettaa, miltä se oikein tuntuu.

Kiertäen kaartaen hän alkoi tiedustella toisilta suutelemisen oppia, jos sitä niinkuin siinä olisi joitakin erikoisia metkuja ja kommervenkkeja noudatettava.

— Se ei ole mikään yksinkertainen asia, selitti Sundelius. Sillä kuten kuperkeikka eli toisin sanottuna härkäpylly voi olla kaunista katsella, kun mies sorjasti putoo jaloilleen, mutta on kerrassaan julman näköistä, kun mies roiskahtaa selälleen ja kintut haparoivat ilmaa, samoin voi epäonnistunut suudelma saada aikaan peloittavan näyn. Minä, joka kaiken koulun olen käynyt, voin sinulle selittää, miten tämä jalo toimitus on tehtävä, jotta siitä voitaisiin sanoa, että se on taivaan manna, i:n pilkku sanassa lempi, elämän hunaja ja kahden sielun ihana yhtyminen.

Ja Sundelius selitti oppilaalleen suutelemisen jaloa taitoa.

— Älä koskaan ryntää etäältä sitä ottamaan, jotta ei mene ohitse, vaan lähesty kuin ilves saalistaan, ja kun maalista olet varma, niin toimita sitten teko. Sulje tyttö syliisi lujasti, siitä ne pitävät, mutta älä luule olevasi missään ristipainissa, vaan anna tytön molempien käsivarsien tulla rintaasi vasten. Tästä säännöstä tehdään poikkeus yksinomaan siinä tapauksessa, että tyttö on liian lihava, jotta ei ulotu sitä kokonaan syliinsä ottamaan. Toisella kädelläsi sitten väännät tytön päätä vähän väärään. Tämä on hyvin tärkeä parakraahvi, koska muuten helposti nenät voivat osua yhteen ja turmella kaiken. Vasta päätä väännettyä painat huulesi tytön huuliin. Se on se juhlallinen momentti, joka on kaiken kruunu ja huippu. Suudelmat ovat useaa lajia. Lyhyet, puolipitkät ja pitkät. Lyhyitä otetaan useampia yksin tein. Se toimitus muistuttaa lintujen nokkimista, ja nimitetään sitä muiskahdukseksi. Puolipitkät ovat tavallisimpia, ja ne ovat varsinaisia muiskuja. Kaikkia sivuääniä on tässä varottava, koska sen kautta toimituksen meno voi kuulua kauas ja se voi tuntua samalta kuin silloin, kun lehmä savisella tiellä nostaa sorkkansa kurasta. Suudelma on aina pitkä, ja sulkee tyttö silloin aina silmänsä koreasti kuin kana orren niskalla; mies sulkee myöskin toisinaan. Kaikki horina ja ähkiminen on rumaa ja tuiki sopimatonta tänä hetkenä. Kun näitä kaikkia neuvoja tarkoin seuraat, niin on ilosi täydellinen. Ja vannonpa, että vielä kauan sen jälkeen tyttö tuota ensimmäistä hetkeä muistelee ja silmät nurin päässä ja huokaus huulilla sinulle autuaana kuiskaa: muistatkos!? Näes, juuri sitä hän silloin ajattelee.