— Onko se lude, joka yskii, sanoi Magnus Ringius, vai mitä perhanan pirinää kuuluu sieltä?
— Minä sanon, että pois kaikki mekastus ja tarpeeton suunsoitto, huusi pedelli.
— Sanohan, Gabriel Tuderus, mikä tämä ääntäpäästävä olento on, sanoi
Ringius.
— Minä pyydän huomauttaa, että minä olen yliopiston pedelli.
— Vai pyydät sinä? Mutta jos me emme suostu pyyntöösi? Mitä sitten teet? kysyi Ringius.
— Herra on humalassa ja tekee viisaimmin, kun menee nukkumaan, sanoi pedelli.
— Olenko minä humalassa, sinä hunsvotti, sinä koira, sinä — sanonko minä sinulle, mikä sinä olet?
— Herra sanoo vain, jos mieli tekee, mitä minä humalaisen puheista.
— Tiedätkö sinä, mitä humala onkaan? Mutta katsohan, minä sen tiedän. Ensiksi on ihminen niin sekaisin, ettei hän tiedä, mikä hän on. Oletko sinä koskaan luullut itseäsi kanaksi?
— En, vissisti en.