— Vai niin. Niitä, joita valtiollisista syistä ahdistellaan?
— Juuri niin.
Ympärillemme oli kerääntynyt muitakin virkailijoita, jotka tarkastelivat meitä uteliaina ja hyväntahtoisen näköisinä.
— Oletteko ylioppilaita?
— Olemme kyllä.
— Kauanko olette olleet pois Suomesta?
— Noin puoli vuotta jo.
Muuan herroista toi meille eräänlaiset listat, joihin oli merkittävä nimi, kotipaikka, syntymävuosi, ammatti j.n.e.
— Tehkää hyvin ja täyttäkää nämä, sanoi hän. Senjälkeen päästettiin meidät ilman muuta menemään ja toivotettiin ystävällisesti onnea matkalle.
Meiltä pääsi helpotuksen huokaus ja varsin iloisin mielin me tallustelimme Malmön kaduilla, ostellen puodeista matkatarpeita. Sitten vain junaan ja huristamaan läpi Ruotsin valoisin toivein.