— Erehdytte muutamista seikoista, herra. Tähän päivään asti minä olen taistellut puolestanne enkä teitä vastaan. Mutta nyt annatte minulle yhden ainoan mahdollisuuden. Minä vien teidät Meleesen luo, ja se merkitsee —
— Hyvä! Howland keskeytti hänet.
— No, no, eipä niin hyvä kuin luulette! Se merkitsee, että ette palaa sieltä milloinkaan, herra. Kuolemanne on siellä varma.
Howland kiirehti tulisijan luo.
— Oletko nälkäinen, Jean? hän kysyi ystävällisesti. — Älkäämme riidelkö! Sinulla on ollut hauskaa kustannuksellani — nyt on minun vuoroni. Oletko jo syönyt aamiaista?
— Olin ajatellut saavani syödä sen teidän kanssanne, Jean sanoi katkeran leikkisästi.
— Sitten — sitten kun minä olisin antanut sinulle ruokaa, ajattelit tappaa minut, Howland sanoi nauraen, pannessaan suuren poronlihakimpaleen hellalle paistumaan. — Olet aika vekkuli!
— Teidät pitäisi surmata!
— Sen olet sanonut minulle jo ennenkin. Kun tapaan Meleesen, saan tietää syyn siihen, — ellen —
— Ellette?