Puolisen mailin päässä heidän edessään oli korkea mäki, ja heidän ja tämän mäen välillä oli tiheä setrimännikkö, täynnä tuulen kaatamia runkoja.

Se olisi ollut ihanteellinen väijymispaikka, mutta vanha soturi ei epäröinyt eikä hidastellut. Vungat olivat seuranneet hirvenpolkua, joka nähtävästi oli heille hyvin tuttu, ja sitä myöten oli helppo kulkea.

Mutta Rodia värisytti tahtomattakin, kun hän näki tuon tiheän ryteikön, jonka halki polku vei. Joka silmänräpäys hän odotti kuulevansa sieltä pyssyn pamauksen ja näkevänsä Mukokin suistuvan pää edellä lumeen. Näin lyhyeltä matkalta ei yksikään laukaus voisi mennä harhaan. Eikö Mukoki tajunnut sitä? Vai oliko hän hurjuudessaan menettänyt kaiken mielenmalttinsa ja järkevyytensä?

Mutta kun Rod katsahti toverinsa kasvoihin ja luki hänen katseestaan kylmää, järeää päättäväisyyttä, palasi hänen luottamuksensa vanhaan eränkävijään. Jostakin syystä Mukoki tiesi, ettei ryteikössä odottanut väijytystä.

Takaa-ajajat seurasivat nyt hirvenpolkua kiireesti ja olivat tuota pikaa korkean mäen juurella. Sitä olivat vungatkin kiivenneet, heidän jälkensä johtivat selvästi ja poikkeamatta rinnettä ylös. Nyt Mukoki pysäytti varoittavalla eleellä Rodin ja osoitti muuatta lumikengän jälkeä. Hangenpinta murtuili vieläkin ja putoili painannaisen reunoilta.

— Ihka lähellä, kuiskasi vanha intiaani.

Mukokin silmissä paloi nyt toisenlainen tuli kuin pyyntiretkillä, ja hänen kuiskauksensa värisi jännityksestä. Hän hiipi rinnettä ylös. Rod seurasi niin tiiviisti hänen kintereillään, että olisi ylettynyt koskettamaan häneen.

Laelle päästyään Mukoki laskeutui kyyrysilleen kuin piilotteleva eläin ja juoksi sitten kumarassa nopeasti aukean yli kivääri tanassa. Sieltä avautui silmien eteen näky, joka vanhan intiaanin varoituksesta huolimatta sai Rodin hiljaa parahtamaan.

Mäen juurella olevan aukean laidalla he näkivät rosvot ja vangin. Koko joukko kulki hanhenmarssissa, Vabi heti johtajan perässä, ja tähystäjät voivat huomata, että hänen kätensä olivat köytetyt selän taakse.

Mutta ei tämä näky, vaan toinen sai Rodin parahtamaan.