Mukoki oli kattanut juhla-aterian majan oviaukkoon, jossa valkean loimu lämmitti heitä edestä ja takaa heijastuessaan kallionseinämästä. Ei ollut ihme, että tämä runsas lämmin ja vankka illallinen kävikin pojille ylivoimaiseksi. Rod kykeni vaivoin ryömimään majan perälle, missä hän kääri huopia ympärilleen, hautautui raitistuoksuisiin palsamihavuihin ja veteli tuota pikaa autuaallisia unia.
Hänen viimeinen aistimuksensa oli epäselvä kuva Mukokista, joka läjäsi lisää syttyä nuotioon, niin että liekit räiskähtivät monen metrin korkeuteen valaisten kallio järkäleiden villiä amfiteatteria, jonka takana, yllä ja ympärillä oli sysipimeä, salamyhkäinen erämaa.
6.
MUKOKI HÄIRITSEE VAINAJIEN KOTIRAUHAA
Mutta Roderick Drew näki vain levottomia ja tukalia unia, sillä hänen jokaista jäsentään särki ja kolotti edellisen päivän kovista ponnistuksista. Vabin ja vanhan intiaanin vedellessä sikeitä unia Rodin ajatukset harhailivat levonkin aikana mitä merkillisimmissä ja järkyttävimmissä seikkailuissa, joista hän monesti havahtui äänekkäästi parkaisten ja kavahtaen istualleen.
Kerran herätessään hän luuli kuulevansa askelia majan läheltä. Hän kohosi kyynärpäänsä varaan, hieroskeli silmiään ja tuijotti typertyneenä toveriensa tummia, liikkumattomia hahmoja. Hän painautui uudestaan vuoteelleen, mutta istui vähän ajan perästä jälleen pystyssä aivan virkeänä. Hän olisi voinut vaikka vannoa kuulleensa tällä kertaa todellisia askelia — pehmeää, varovaista ryömimistä hangessa miltei päänsä kohdalla.
Henkeä pidättäen hän kuunteli, mutta ei erottanut muuta ääntä kuin sammuvien hiilten risahtelua nuotiosta. Siis pelkkää unta! Vielä kerran hän heittäytyi pitkäkseen ja kietoi peitteen tiukasti ympärilleen. Sitten hän henkäisi pitkään, ja rauhattomuus tuntui tyyten katoavan hänen verestään.
Mitä tuo oli?
Nyt hän oli täysin valveilla, joka hermo jännittyneenä. Hän oli sittenkin kuullut — askelia! Hitaita, hyvin varovaisia tällä kertaa. Hän kohottautui. Hän kuuli selvästi kevyttä kahinaa hangelta. Ääni kuului tulevan majan takaa — etenevän ja sitten taukoavan. Sammuvan nuotion häälyvä kajastus leikitteli yhä vielä ison kallion kyljessä. Yhtäkkiä näkyi jotakin tummaa liikkuvan kallion äärimmäisen reunan kohdalla.
Jokin olento läheni varovasti ryömien nukkuvaa leiriä.