Pihtakuusien turvissa piileskelevät väijyjät eivät virkkaneet sanaakaan toisilleen eivätkä liikauttaneet oksaakaan. Mukoki oli heittäytynyt takakenoon päästäkseen ampuma-asentoon. Vabi tuki itseään toisella jalallaan ja piti pyssyä polveen nojaten poskellaan. Rodilla oli tänään järeä revolveri, ja hän nojasi tähdätessään käsivarttaan puunoksaan.
Hetken perästä kuului tasangolta jälleen etäinen suden ulvonta, ja tällä kertaa sitä seurasi toinen jostakin lännen suunnalta. Sitten kuului tasangolta kaksi huutoa, ja sitten edelleen idästä ja pohjoisesta. Ensi kerran koko yönä Rod ja Vabi kuulivat Mukokin hiljaa hihittelevän kuusessaan.
Veljiensä vastauksen kuullessaan Susi yltyi raivoon. Tuoreen veren ja haavoitetun riistan haju oli tehdä sen aivan hulluksi kiihkosta. Mutta nyt se ei enää kuluttanut voimiaan hyödyttömään hihnan tempoilemiseen. Se tiesi, että huudot toivat paikalle isomman pyytäjäparven. Yhä lähempää kuuluivat johtajasusien huudot, ja sen tajutessaan Susi lähetteli kutsujaan entistä kiihkeämmin kaikkiin ilmansuuntiin.
Äkkiä kuului nevalta nopea, kiihkeä, luskuttava vastaus, ja Vabi nykäsi Rodia käsivarteen.
— Se on tullut sille paikalle, missä sinä ammuit tuon uroshirven, hän kuiskasi. Nyt tässä tulee kiire!
Tuskin hän oli saanut tuon sanotuksi, kun nevalta kajahti kokonainen sarja kiihkeitä huutoja, ja yhä lähemmäksi uskalsi tasangon nälkiintyneiden rosvojen parvi seuraten intiaanien niille laittamaa tuoksuvaa syöttipolkua hirvenraatoa kohti. Seuraavassa tuokiossa tähystäjät näkivät laihan varjon syöksyvän esiin nevan reunalta ja juoksevan nopeasti hangen yli Sutta kohti.
Samassa kun pedot kohtasivat toisensa ne vaikenivat; sitten molemmat kohottivat vaikeroivan metsästysulvonnan, vapaa susi rohkeni tulla aivan kallion viereen ja nostaa etujalkansa sitä vasten. Sen ulvonta kertoi entistä sykähdyttävämmin kauempana oleville tovereille, että saalis oli näkösällä.
Nopeasti yhtyivät nämäkin leikkiin. Harjun laelta tuli muuan ja liittyi kallion luona ärhentelevään sukulaiseensa. Nevalta tuli kolmipäinen parvi, ja paaden ympärillä alkoi raivoisa luskuttaminen ja hyppeleminen susien pyrkiessä tavoittamaan houkuttelevaa saalista, joka oli niin lähellä ja kuitenkin niin vaikeasti saavutettavissa. Ja parinkymmenen metrin päässä kyrmisteli kesy susi katsellen heimolaistensa ponnisteluja ja läähättäen turhista vapautumisyrityksistä, kunnes se viimein vaipui myrtyneeseen äänettömyyteen aivan kuin olisi tiennyt, että tuo jännittävä kohtaus vaihtuisi kohta julmaksi murhenäytelmäksi.
Silloin Mukoki sanoi, että Susi kosti heimolaisilleen.
Mukoki kuiskasi hiljaisen varoituksen tovereilleen, ja Vabi nosti pyssyn poskelleen. Kallion juurelle oli tällöin kokoontunut ainakin parikymmentä harmaaturkkia. Vanha intiaani rupesi kiskomaan nahkahihnaa, jonka toinen pää ulottui paaden laella makaavaan hirvenraatoon — kiskoi kaikin voimin — ja syötin voitiin nähdä verkalleen liukuvan hangelle. Vielä yksi tempaisu, ja se putosi ärhentelevän susijoukon keskeen.