Ja Etienne riensi huoneesta.
XX.
Dominica pisti sormensa veteen, jota tipautti muutamia pisaroita emäntänsä kasvoille. Rose-Marie liikahti.
— Rouva Miralez, herätkää, herätkää! — sanoi palvelijatar. — Te ette ole vahingoittuneet; olette linnassa. Se olen minä, Dominica, joka puhun teille!
Hän riputteli enempi vettä kasvoille ja Rose-Marie aukasi silmänsä.
Dominica huudahti ilosta:
— Jumalan kiitos! Te ette ole vahingoittunut! Kuinka minä olen levoton!
Rose-Marie katsoi ympärillensä kysyen:
— Missä on hän?
— Kuka? Herra Etiennekö? Hän meni paviljongista noutamaan hajusuolaa ja tulee heti takaisin.