— Kokainia, myrkkyä, jota rikollinen oli ottanut muka hammassärkyynsä.
Olen itse nähnyt kirjeen. Mitä epäilyä siinä? Saat sen itsekin nähdä.
Geneviève epäili vieläkin.
— Vaikka omin silmin olisin nähnyt tämän rikoksen tapahtuvan, en uskosi sittenkään!
— Tuollaista itsepäisyyttä!
— Se on vaan järkevää. Mitä varten herra Hontarrède olisi moista rikosta tehnyt?
— Lapsi! Etkö tiedä, että hän aikoo mennä naimisiin Rose-Marien kanssa?
— Se ei ole totta. Hän ei rakasta häntä, eikä ole koskaan rakastanut.
Rouva Manzinil oikasihe ja ojensi laihat käsivartensa:
— Vai niin, sinä uskot sitä vieläkin!
— Miksi en uskoisi? Sinä otaksut että herra Hontarrède oli rouva
Miralezin rakastaja. Mitä todisteita sinulla siitä?