Ja hän otti osotekalenterinsa ja merkitsi ristejä melkein jokaiselle sivulle: rouva Blérigny, hyvä! Rouva Gaulincourt, samoin. Ei, sepä onkin nuori vapaaherratar Estieules, joka sopii parhaiten Genevièven sulhaselle. Valitkoon muuten itse heidän joukostaan.
Muutamain päiväin kuluessa oli hän asettanut Etiennen kosketukseen suuren naisjoukon kanssa. Ja Dominica sai tehtäväkseen vakoilla hänen yksityistä kirjevaihtoansa.
Ja pian huomasi hän erään kirjeen olevan osotetun herra Etienne
Hontarrèdelle rouva Desjoyauxin kauniilla käsialalla.
Mutta hän huomasi sen lisäksi että Etienne oli vastauskirjeensä nurkkaan piirustanut suuren ristin, joka osoitti puhtautta entisen munkin aikomuksissa.
— Rouva Desjoyaux-raukka, ajatteli Rose-Marie.
Turhaan hän myöskin huomasi menneen yrityksensä muihin naisiin nähden, joita oli kutsunut Etiennelle pöytäseuraksi. Hän istui ääneti ja tuskin huomasikaan noita sulottaria.
— Se poika ei ole vielä maailmaa nähnyt, — ajatteli hän alkaen jo menettää kärsivällisyytensä.
Ja nyt hän veti esiin viimeiset joukkonsa: nuoret tytöt, joista hän toivoi paljon.
— Herra Etienne ei pidä vanhoista teatterinäyttelijöistä ja hyppijistä. Jos hän jotakin alkaa kurtiseerata, tekee hän sen vakavassa aikomuksessa. Hänet täytyy jättää mammojen ja naimaikäisten tyttärien käsiin.
Hän alkoi puhua yleisesti, että herra Etienne Hontarrède piakkoin tulisi perimään miljoonia ja kuljetteli häntä puolessakymmenessä nuorisotansseissa.