Sybert veti hänet luokseen.
"Kahvi kiehuu hellalle!" huusi Marcia.
"Anna minulle aamusuukko."
"Kahvi kiehuu hellalle."
"Kiehukoon vaan!"
Kahvi valui äkäisesti sähisten hellalle, ja Marcia oli niin tuskissaan sen vuoksi, ettei hän voinut kiinnittää huomiotaan mihinkään muuhun sillä hetkellä. Sybert nosti silloin taitamattomasti kahvipannun tulelta, Marcia sieppasi leipätarjottimen ja lennähti sitten ovelle. Sybert sai hänet kiinni eteissalissa.
"Kyllä nyt tiedän, miksi panit pois Mariettan", hän huudahti.
"Minkävuoksi?"
"Jos minä olisin valkolakkinen, parrakas, ranskalainen kokki, ja sinä olisit pieni, mustasilmäinen, italialainen lastenhoitaja kultaisine korvarenkaineen, niin päästäisin sangen usein keitokseni kiehumaan hellalle."
Marcia nauroi. "Ja minä antaisin luultavasti pienen pojan, jota minun olisi pidettävä silmällä, pudota kaiteen yli ja katkaista etuhampaansa, sillä aikaa kuin itse istuisin portailla hymyilemässä sinulle."