He vaipuivat taas äänettömyyteen, eikä Marcia yrittänyt toista kertaa keskeyttää sitä.
Kun saavuttiin käänteeseen, jossa jyrkkä Castel Vivalantiin vievä tie poikkeaa valtatiestä, pysäytti ajaja hevosen päästääkseen Tarquinion maahan. Mutta Marcian mielestä oli mytty liian raskas kannettavaksi vuorta ylös, ja hän käski ajaa eteenpäin kaupungin portille saakka. Vaunut tärisivät, kun noustiin kiemurtelevaa tietä oliivitarhojen ja mantelipuiden välitse, keskellä kevätpukuista, ilmavaa lehvistöä. Edessäpäin näkyivät kylän rakennukset ryhmittäin, ikäänkuin kaveten vuoren huippua kohti, ja kattojen ja tornien ääriviivat erottuivat toinen toisensa yläpuolella jyrkästi taivasta vasten.
Marcia oli käynyt Castel Vivalantissa vain päivävalaistuksessa, jolloin rappeutunut pikku kaupunki oli esiintynyt koko kurjuudessaan. Mutta kuunvalo muuttaa kaiken. Valkeat, kiviset muurit näyttivät nyt kohoavan synkkinä kuin jonkun keskiaikaisen kaupungin linnoitukset. Ja vanha, pyöreä torni ränstyneine laskusiltoineen näytti kuin se olisi nähnyt synkkiä tekoja ja säilyttänyt salaisuutta. Juuri tuollaisessa linnoituksessa murhattiin Cenci.
Saavuttiin Porta della Lunan korkean porttiholvin edustalle. Silläaikaa kuin Tarquinio kiipesi vaunuista ja nosti mytyn selkäänsä, kiintyi Marcian huomio poikajoukkoon, joka kinastellen pelasi morropeliä portin vieressä.
Tarquinion parhaillaan kiitellessä signorinaa, kun tämä oli auttanut köyhää miestä hänen matkallaan, kaikui äkkiä äänekäs pelästynyt lapsen parkaisu, jota seurasi jatkuva kirkuna. Morron pelaajat keskeyttivät leikkinsä ja katsoivat pelokkain silmin toisiinsa. Ensimmäisen parkaisun kuullessaan Sybert hypähti vaunuista ja tarttuen erästä poikaa olkapäähän tiedusteli syytä.
Poika riuhtaisi itsensä irti tehden välinpitämättömyyttä osoittavan eleen.
"Gervasio Delanon äiti pieksee häntä. Hän meluaa aina noin kauheasti, sillä hän on niin peloissaan."
"Mitä se on?" huusi Marcia hypähtäen vaunuista Sybertin luo.
"Joku äiti pieksee lastaan."
Odottamatta enempiä selittelyjä kiiruhtivat molemmat portin kautta kapeata tietä vasemmalle ääntä kohden. Ihmisiä oli kerääntynyt pieniin ryhmiin oville ja he pudistelivat päätään keskustellen kiihkeästi. Nähdessään Marcian ja Sybertin lausui eräs vaimo tyynnyttäen, ettei Teresa vahingoittanut poikaa; hän aina huusi kovemmin, kuin oikeastaan oli syytä.