Kannanlahdessa oli myös muutamia Suomalaisia, niinkuin monessa muussakin pikku-kaupungissa ja kylässä kuului olewan; mutta kun eiwät he tulostani olleet saaneet tietoa, oliwat he ulkotöissä.
Kuolan kaupunkiin Muurmannilaisella rannikolla, saawuin Heinäkuun 12 päiwä. 2 lasta kastettiin. 1 parikunta wihittiin. 6 henkeä haudattiin wenäläisten wanhaan hautuu-maahan. Jumalan palwelus Herran Ehtoollisen kanssa ja illalla Raamatun selitys pidettiin. Rippiwäkeä oli 7 henkeä. Wäkiluwusta jn asukasten syntymäpaikoista antaa myötä-liitetty tilastollinen lasku itsekuittin kylän kohdalta tiedon.
Uuran kylään tulin 14 päiwä. Seuraawana päiwänä pidettiin lukukinkerit. Lasten lukutaito oli parempi, kuin olin odottanutkaan näin omaan nojaansa heitetyssä uutis-asutuksessa. Puolet lapsista luki tyydyttäwästi, toiset puolet wälttäwästi, harwat huonosti. Kolmantena Rukouspäiwänä ja Kristuksen kirkastamis-sunnuntaina pidettiin Jumalanpalwelus ja Herran Ehtoollinen. 15 päiwästä 23 päiwään ennen mainittua kuukautta oli rippikoulu, ja joka päiwä kello 6 iltapuolella pidettiin Raamatun selitys. 23 päiwänä iltapuolella wihittiin hautuumaa kylälle. Rippikoulu-lapsia oli 10, 3 poikaa jn 2 tytärtä suomalaisia, 3 tytärtä lappalaisin ja 1 poika ja 1 tytär norjalaisia, näistä muut admitteerattiin paitsi 1 lappalaistyttö, jonka sisäluku oli huono. Lappalaisille rupesi hywätttahtoisesti tulkiksi eräs entinen koulumestari, joka ennenkin oli ollut samassa toimessa ja osasi hywästi Suomen, Lapin ja Norjan kielet. Rippiwäkeä oli 85 henkeä, johon on luettu myös lähimmistä yksityis-taloista ja kota-asunnoista tulleet Suomalaiset ja Lappalaiset, tietysti ewankelis-lutherilaisesta uskoutunnustuksesta. 32 lasta kastettiin. 4 parikuntaa wihittiin, 2 suomalaista ja 1 lappalainen, ynnä 1 sekaparikunta, mies ewankelis-lutherilainen suomalainen ja waimo Wenäjän karjalainen kreikkalais-wenäläistä uskoa. 32 ruumista haudattiin. Saami-wuono on pari wenäjän wirstaa itäpuolella Uura-wuonosta ja sen asukkaat hautaawat ruumiinsa Uuran hautuu-maahan, toiwat myös kastettawat lapsensa Uuraan. Uura-wuonon länsipuolella on ensin lähes peninkulman päässä Areskuwa ja sitten Kassiwuono. Niiden kotien Lappalaiset tuliwat myös Uuraan. Uura on wanhin kylä kaikista suomalaisista kylistä tällä aawikolla.
Täältä kuljin meritse Laatsiwuonoon, jossa ei ennen ollut pappia käynyt, kun wasta 5 wuotta sitten uutis-asukkaat tänne muuttiwat. Kylä on wuonon perukassa, ja kutsutaan norjaksi Lidsafjord. 25 päiwä pidettiin Jumalanpalwelus ja Herran Ehtoollinen. Lasten luku oli wälttäwä. 1 parikunta olisi ollut wihittäwä, muun sulhanen oli huonon lukunsa tähden lähtenyt pappia pakoon. 5 lasta kastettiin. Rippi-wäkeä oli 17 henkeä. 8 lapsi-ruumista haudattiin.
Kakkarin kylässä, joku on Laatsiwuonon suussa, pidettiin seuraawana päiwänä Raamatun-selitys ja Herran Ehtoollinen, johon oli ilmoittanut itseänsä 5 henkeä. Lasten luku oli huononpuoleinen. Kylässä on myös 2 wenäläis-karjalaista taloa.
Muotkawuonon poikki purjehdittuamme tulin Tsipna Wolokan norjalaiseen kylään, jossa työmiehinä oli 2 miestä ja 3 waimonpuolta, sekä naimisissa norjalaisen kalastajan kanssa 1 waimo suomalaisia, ynnä myös 1 lappalaiswaimo emäntänä norjalaisessa talossa. Näille pidettiin suomalainen Raamatun-selitys ja Herran Ehtoollinen. Rippi-wieraita oli 6. Mainittu lappalainen nainen wihittiin norjalaiseen kalastajaan. 2 lasta kastettiin. 3 merimiehen ruumiit haudattiin. Sitä paitse pidettiin, niinkuin ennenkin on tawallista ollut, ruotsalainen Jumalanpalwelus ja muut papilliset toimet Norjalaisille, sillä Norjasta ei täällä käy milloinkaan pappia.
Sopuska oli pieni norjalainen kylä Tsipna Wolokan ja Waitokuwan wälillä. Täällä oli suomalaisia 1 piika ja 1 norjalaisen talon emäntä, joka nyt, 20 wuoden wanhana, tyydyttäwällä luwulla admitteerattiin Herran Ehtoolliselle, kuulutettiin, wihittiin, kirkoteltiin, ja hänen 2 lasta kastettiin. Norjalaisille pidettiin papilliset toimet.
Waitokuwassa oli Suomalaisia ja Norjalaisia kenties puoleksi kumpiakin. Täällä pidettiin 29 päiwä tawalliset papilliset toimet. Lasten luku oli wälttäwä. Yksi mies, jonka waimo oli lapsi-wuoteesen lankeemassa, täytyi, waikka sangen huonolla luwun-jäljellä oli, tulla admitteeratuksi Herran Ehtoolliselle ja wihityksi awioliittoon; hän oli kumminkin sitte rippikoulussa Puumangissa. Rippiwäkeä oli 14 henkeä. 5 lasta kastettiin. 13 ruumista haudattiin. Täällä on myös tawallista pitää Norjalaisille erittäin papilliset toimet. Kun tämä kylä on höyrylaiwa-ja muun meriliikkeen warrella, on täällä paheita enempi kuin muissa kylissä. Irstaisuus turmelee paljon näillä ilman laitta olewilla syrjä-seuduilla perheelliset olot; mutta suurin ja pahin turmio on koko rannikolla juoppous; kun kesällä ansaitut rahat on pantu rommiin, saa koko perhe talwis-ajan kitua köyhydessä; ja kun tämä heti seuraawa rangaistus aina käsittää perheellisen, on monella täysi tosi uskonnon awulla parantua, kunhan wain useemmin olisi tilaisuutta Armon wälikappalten nautitsemiseen.
Sunnuntaina 30 päiwä pidettiin Kerwanassa Jumalanpalwelus ja Herran
Ehtoollinen, sittekun Launutai-iltana oli ollut rippiwäen kirjoitus
ja Raamatun selitys. Lasten luku oli tyydyttäwällä kannalla. Kun
Waitokuwalaisia oli myös tänne tullut oli rippiwäkeä 30 henkeä.
Samana Sunnuntaina tultiin Puamankiin, joka on suurin ja siistin kylä koko rannikolla; esimerkiksi juoppoutta ei huomaa täällä, johon mahtaa suureksi osaksi olla syynä se asia, että kyläläiset kuuluwat laestaoiolaiseen uskon-suuntaan. Sunnuntai-iltana, niinkuin jokapäiwä kello 6 ilta-puolella, pidettiin Raamatun selitys ja rippikoulun alku, ja seuraawana päiwänä lukukinkerit. Lasten lukutaito oli tyydyttäwä. Kun Muotkan kylä on Puumankia lähellä, olin antanut sanan, että he tulisiwat tänne asioitansa toimittamaan. Näistä ja edellä mainituista kylistä aina Tsipna Wolokaan asti oli tullut rippikouluun 15 poikaa ja 9 tytärtä, nimittäin 9 poikaa ja 7 tytärtä suomalaisia, 3 poikaa ja 2 tytärtä norjalaisia ja 3 lappalais-poikaa, jotka kaikki tuliwat admitteeratuiksi. Muotkan lapsia kastettiin 13; ruumiita haudattiin 6; rippiwäkeä oli 19. Puumangin lapsia kastettiin 31; ruumiita haudattiin 40; ja rippiwäkeä oli 146, johon kuuluu myös ulohtaammaltakin tulleita sekä Suomalaisia että Lappalaisia. Lauantai-iltana 5 päiwä Elokuuta pidettiin rippilasten päästö, ja Sunnuntaina jumalanpalwelus Herran Ehtoollisen kanssa ja illalla wiimeinen Raamatun selitys. Useampana arkipäiwänäkin pidettiin Herran Ehtoollista, kun tuli etempänä asuwaisia sitä warten luokseni, erittäinkin Lappalaisia.