— Ja hänen jousensa lisäsi toinen.
— Kauron Jaska hyökkäsi pirttiin ja tuli kohta takaisin, kantaen sylissään nuo aseet.
— Juokse meille suoraa päätä ja visko nuo uuniin, jossa valkea juuri loimottaa, sanoi muuan. Kauron Jaska lähti kiireesti Kammolasta.
Naama noessa ja hikiherneet otsassa, tuli hetken päästä Kammo ulos pajasta.
— Mitäs miehille kuuluu? hän kysyi.
— Vähän lisiä entisiin, alotti muuan. Koska vastoinkäymiset meitä yhä ahdistavat, niin uskomme, että sinä olet niihin syypää.
— Vai niin. — Mutta jos erehdytte?
— Me emme erehdy. Tunnusta, että olet meille vastoinkäymistä Ukolta rukoillut.
— Oletteko järjeltänne? tiuskasi Kammo. Viskata tuommoisia syytöksiä. Hävetkää!
— Me vaadimme, että meidän kuullen ja määräysten mukaan, tulet Ukolta sadetta ja kulkutaudin ehkäisemistä rukoilemaan, oikein polvillasi ja paljain päin rukoilemaan sekä salaisia kostosanojasi peruuttamaan.