JULIA (kurottain suutansa häntä kohden).
Täss' ota kaksi.
FRANK (vetäen päänsä taaksepäin).
Ei nyt, mut toiste.
JULIA.
Suo mun sormillani
Silittää otsas jälleen kirkkahaksi.
Vuos' siit' on mennyt, kun sit' tehdä sain.
FRANK.
Vait, joku käy.
JULIA (kuullellen).
Se tuuli oli vain.
FRANK.
Siis tahdot olla Juliani vielä?
JULIA.
Kenenkä, jos en sun, ma olisin?
FRANK (syleilee häntä).
No niin!
JULIA.
Vait, setä saapuu.
FRANK.
Tuuli siellä
Vain liikkui; nyt liet kultan' armahin.