FRANK (itsekseen näkyvällä liikutuksella).
Trygg konna! Valhees kostan palkinnolla
Kovalla. (Merkiten Julialle) Neiti istuu tuokion.
v. DANN.
Tytöltä tuolta mitä kärsin, nähdä
Jo voitte ainoast' täst' tempustaan;
Näin mustaksi ja valkeaksi tehdä
Setänsä voi hän, kuinka tahtoo vaan.
Enemmän tahdotteko vielä kuulla?
JULIA.
Puhtaalla pysykää nyt, setä, suulla!
FRANK (Julialle).
Kasvoissanne mi vaihe värien!
Poskenne hohtaa, kuin se tulta oisi.
v. DANN.
Frank herra, sormus jalokivinen
Teill' on niin kirkas, kuin se salamoisi;
Timanttiin halu mull' on, myönnän sen.
FRANK.
Ja sitten?
v. DANN.
Jos se myytävänä oisi,
Määrätkää hinta, vaikk' kuink' korkea.
FRANK.
Sen hintaa, herra, ette aavista,
Kultanne ei sit' osta: silmää kaksi
Ja sormuksen tään mulle ainoaksi
Peruksi jätti äiti vainaja;
Katselkaa, suur' on se ja ihana.
(Ojentaa kätensä lähelle v. Dann'in silmiä.)
v. DANN (hypähtäen ylös tuoliltaan). Nimenne Frank ei ole, nimeänne Salaatte?