— Kuten virvatulet yöllä sumussa ja terhenessä eksyttävät väsynyttä, samoin saattavat puheenne, muukalainen, meidät suunniltamme, sanoi Arvid Tavast. Me olemme kokoontuneet neuvottelemaan, miten me viimeisillä ponnistuksilla voisimme pelastaa henkemme ja kunniamme, ja Te luotte silmäimme eteen kangastuksia, lumoavia kuin satumaailmassa. Vaan kangastuksen linnat ja palatsit hajoavat ensi puhalluksessa, ja ainoastaan repaleisia pilven hattaroita on jäljellä. Turhaan hautoo aju tuulentakaisia, kun turmio on kynnyksen edessä.
— Kuningas Sigismund aikoo myös aatteensa toteuttaa. Jos vaan nyt se hyökylaine, joka uhkaa Suomea, saadaan ehkäistyksi, jos Viipurin vahvat muurit estävät Kaarlon voittokulun ja ratkaisu saadaan lykätyksi toistaiseksi, aikoo Sigismund itse saapua Suomeen suuren sotajoukon kanssa. Tämä hetki on tärkeä. Teistä riippuu siis paljon. Jos Viipuri menetetään, jos Turkukin joutuu herttuan haltuun, on paljoa vaikeampi korjata erehdystä, ottaa takaisin menetettyjä, sillä ihmiset tottuvat uusiin oloihin ja ajan ratasta on vaikea työntää takaisinpäin.
— Se on kaikki totta, sanoi Arvid Tavast.
— Ja ettette luulisi, että minä harhakuvilla Teitä eksyttelen, on kuningas Sigismund antanut käsikirjurinsa Jöns Bultin kirjallisesti tehdä esityksen Unioniin, josta taannoin puhuin.
Ja Laurentius Erici veti poveltansa toisen paperikäärön ja antoi sen
Arvid Tavastille.
— Se on kevyt, sanoi Arvid Tavast, punniten paperikääröä kädessään, vaan ajatuksen vaa'assa painaa se paljon, ja avaamatta laski hän sen pöydälle.
— Olisi ollut meille mieluisempaa, jos kuningas Sigismund olisi lähettänyt noin 6000 ratsumiestä.
— Jos hän sen olisi voinut tehdä, ei hän minua olisi tänne lähettänytkään, vastasi Laurentius Erici kuivasti.
Hetken hiljaisuus syntyi. Sitte kohotti taas Laurentius Erici äänensä:
— Varmalta taholta on kerrottu, että Kaarlo herttua tällä kertaa aikoo Suomen aatelistolle samaa kohtaloa, minkä Kristian tyranni valmisti Ruotsin ylimyksille. Teillä on, hyvät herrat, valittavana joko häpeällinen antautuminen ja kuitenkin selvä kuolema tai urhoollinen vastarinta ja kenties voitto. Ja jos voitatte, niin voitatte paljon.