Noin kello kolmen aikana kuuli hän jymeää ampumista, Linnan tykit paukkuivat, torvet soivat ja kaukaista, hiljaista pauhinaa tunkeutui maanalaiseen luolaan saakka.
— Nyt taistellaan. Vaan kuka voittaa ja kuka tulee voitetuksi? Onko isäni avannut kaupungin portit keskellä päivää? Onko äkillinen rynnäkkö onnistunut vai ei?
Viimein hiljeni kaikki ja entinen rauha vallitsi. Antonion kärsimättömyys eneni hetki hetkeltä. Taas ratisi ovi, vanginvartija tuli ja hänen seurassaan pitkä, tuntematon mies. Muukalainen asetti lyhdyn Antonion kynttilän viereen, käski vanginvartijan poistua ja katsoi Antoniota, ikäänkuin miettien, millä hän alkaisi puheensa.
— Tohtori Bröijer, sanoi hän sitte ikäänkuin epäröiden, älkää kummastuko, että muukalainen, jota ette tunne, etsii teitä vankikomerossa, jossa teitä vastoin lakia ja oikeutta pidetään. Yhteinen harrastus yhdistää meitä tällä hetkellä, niin kaukana kuin muuten olemmekin toisistamme. Minussa näette kuningas Sigismundin lähettilään ja kuninkaallisen pronotarion. Laurentius Erici on nimeni.
— Ja entisen lakitieteen professorin Ingolstadtin jesuitakollegiossa, vastasi Antonio kohoten istualleen. Jo heti, kun aloitte puhua, tuntui äänenne tutulta ja nyt muistan Teidät selvästi. Minulla oli kerran onni kuunnella luentoanne kanoonisesta oikeudesta. Te puhuitte kirkon ja valtion keskinäisestä suhteesta, Luentonne olivat silloin suuressa huudossa.
Tumma puna sävähti paterin kasvoille. Hänen piirteensä saivat synkän ilmeen ja vihaisesti iskivät hänen silmänsä. Kohta malttoi hän kuitenkin mielensä, hänen kasvonsa saivat entisen tyynen ulkomuodon ja hän vastasi levollisesti:
— Sitä parempi. Nythän tunnemme toisemme perinpohjin ja voimme rauhallisesti keskustella.
— Mitä on tapahtunut tänään? ehätti Antonio kysymään.
— Kaupunki on herttuan hallussa. Aksel Kurki vankina, Tiesenhausen turvassa linnassa, osa puolalaisia ja virolaisia pääsi pakenemaan. Miten herttua saavutti näin äkillisen voiton, sen tiedätte Te kenties paremmin kuin minä.
Antonio ei vastannut mitään tähän salavihkaiseen syytökseen, kysäsi vaan: