— Jos teidän matkanne todellakin vie Teidät Varsovaan, ja suuria vaikeuksia ilmestyy tiellenne, sillä minä tunnen Janeckin, hän ei helposti luovu saaliistaan ja hänellä on paljon mahtavia puolustajia, niin menkää kuninkaan rippi-isän luo ja antakaa hänelle tämä sormus. Asianne on silloin varmoissa käsissä ja hän tekee kaikki, mitä hän suinkin voi.

— Kiitoksia, sanoi Antonio ja puristi paterin kättä.

Katarina-rouva oli sillä aikaa ottanut huoneen nurkassa seisovasta arkusta raskaan säämyskäkukkaron.

— Tässä, Antonio! Matkalla tarvitaan rahaa ja mitä teen minä aarteillani, kun Gertrud on poissa.

— Kultaa! Noh, sitä parempi! Ja nopein askelin poistui Antonio huoneesta.

Laurentius Erici sulki oven hänen jälkeensä. Sitte kääntyi hän
Katarinan puoleen.

— Pyhä neitsyt, ahdistettujen suojelijatar, on kuullut Teidän rukouksenne. Ihme on tapahtunut'! Hän lähettää luoksenne pyhän kirkon papin, joka on valmis kuulemaan Teidän rippinne ja antamaan Teille kaikkea sitä lohdutusta, jota ainoastaan kirkko voi tarjota. Tyttäreni, ole avomielinen ja sinä saat sen rauhan, jota sielusi kaipaa.

Noin tunnin verran kesti kanssapuhetta, ja kun Katarina-rouvan vanha palvelijatar palasi kotia, hämmästyi hän nähdessään emäntänsä niin rauhallisena ja verrattain tyynenä päivän tuskallisten tapausten jälkeen. Epäjärjestys rukoushuoneessa korjattiin, alttari pantiin kuntoon, kuva ripustettiin entiselle paikalleen ja mustat verkatapetit pingoitettiin seinille, niin että salaoven aukko täydellisesti peittyi. Ovet lukittiin tarkasti, ainoastaan rautaovi jätettiin auki, että Laurentius Erici, jos keitä vieraita äkkiarvaamatta tulisi taloon, pääsisi sinne pujahtamaan. Kun kaikki tämä oli toimitettu, saattoi Katarina rouva vieraansa runsaasti varustettuun ruokapöytään. Pater söi mielihalulla, Katarina sitävastoin ainoastaan maistoi ruokalajia, hänen ajatuksensa liitelivät kauas, hän ajatteli Gertrudia, joka hurjan ratsun selässä kiiti pois tuntematonta tulevaisuutta kohti, ja Antoniota, joka riensi rakastettunsa jälkeen saattaaksensa hänet takaisin. Oliko hän onnistuva tässä rohkeassa teossa?

KAHDEKSAS LUKU.

Murroksella.