Kaikkia näitä koettelemuksia kestämään auttoi Charlottaa hänen sisäinen tuntonsa. Hän oli tietoinen vakaasta aikomuksestansa: hän tahtoi ehkäistä kauniin, jalon taipumuksensa.

Kuinka hän haluaakaan auttaa noita toisiakin! Hän arvasi, ettei sellaisen vamman parantamiseen riitä yksin etäisyys. Hän päättää puhua asiasta kelpo tytölle, mutta ei kykenekään sitä tekemään: esteenä on oman horjahtelun muisto. Hän yrittää kuvailla asiaa yleisin kääntein, mutta yleinen kuvaus sopii hänen omaankin tilaansa, jonka ilmaisemista hän karttelee. Jokainen vihjaus, jonka hän tahtoo antaa Ottilialle, viittaa takaisin hänen omaan sydämeensä. Hän tahtoo varoittaa ja tuntee voivansa itsekin vielä olla varoituksen tarpeessa.

Niinpä hän vaikenee ja pitää rakastavia yhä erillänsä asian siitä paranematta. Vähäiset vihjailut, joita hän toisinaan tulee lausuneeksi, eivät Ottiliaan tehoa, sillä Eduard oli saanut viimeksimainitun vakuutetuksi siitä, että Charlotta oli kiintynyt kapteeniin ja että Charlotta itse nyt toivoi avioeroa, jonka koetti saada soveliaalla tavalla toteutumaan.

Ottilia, viattomuutensa tunnon tukemana, toivottua onnea kohti kulkien, elää vain Eduardille. Rakkaus voimistuttaa hänessä kaikkia hyviä taipumuksia, hän on rakastettunsa vuoksi iloisempi askareissaan, avomielisempi toisille, löytää taivaanvaltakunnan maan päältä.

Niin jatkavat kaikki yhdessä, kukin tavallansa, jokapäiväistä elämää, harkiten ja harkitsematta; kaikki näyttää kulkevan tavallista kulkuansa, niinkuin valtavimmissakin tapauksissa, joissa on kaikki vaaranalaisena, yhä eletään ikäänkuin ei olisi mitään hätää.

NELJÄSTOISTA LUKU.

Kreiviltä oli sillävälin saapunut kapteenille kirje, vieläpä kaksi: toinen, joka oli tarkoitettu näytettäväksi, esitti erittäin kauniita tulevaisia mahdollisuuksia, toinen, joka sisälsi nimenomaisen välittömän tarjouksen luvaten huomattavan hovi- ja virka-aseman, majurin arvonimen, melkoisen palkan sekä muita etuja, oli erinäisten syrjäseikkojen vuoksi pidettävä vielä salassa. Niinpä kapteeni ilmoittikin ystävillensä ainoastaan nuo toiveet salaten sen, mikä oli aivan pian tapahtuva.

Siitä huolimatta hän jatkoi ripeästi nykyistä toimintaansa järjestellen kaikessa hiljaisuudessa asioita niin, että ne hänen lähdettyänsä voisivat esteettömästi edistyä. Nyt on hänelle itsellensä tärkeätä, että merkitään määräaikoja, että Ottilian syntymäpäivä jouduttaa tehtäviä. Ystävykset toimivat nyt, joskin ilman nimenomaista sopimusta, mielellänsä yhdessä. Eduard on varsin mielissään, että rahastoa on vahvistettu nostamalla rahoja ennakolta; koko yritys edistyy nyt mitä ripeimmin.

Kolmen lammen järveksi muuttamisen kapteeni olisi mieluimmin kehoittanut jättämään siksensä. Alapatoa oli lujitettava, keskipadot poistettava, ja koko asia tuntui monella muotoa tärkeältä ja arveluttavalta. Mutta molemmat työt, mikäli ne olivat toisiinsa yhdistettävissä, oli jo aloitettu, ja nyt saapui erittäin tervetulleena eräs nuori arkkitehti, kapteenin entinen oppilas, joka osittain kelpo työnjohtajia palvelukseen hankkimalla, osittain työtä mahdollisuuden mukaan urakalle antamalla asiaa edisti ja takasi työn tulevan hyvää ja kestävää. Kapteeni iloitsi itsekseen, ettei hänen poissaolonsa tulisi olemaan tuntuvaksi haitaksi; hän näet piti sitä periaatetta, ettei suoritettavaksi otetusta tehtävästä pitänyt erota, ennenkuin oli saanut paikkansa kunnolla täytetyksi. Hän suorastaan halveksi niitä, jotka aiheuttavat hämminkiä toimintapiirissänsä tehdäkseen lähtönsä sitäkin kipeämmin tuntuvaksi, tahtoen siten sivistymättömässä itsekkyydessänsä tuhota sen, missä eivät enää voi olla osallisina.

Niin tehtiin yhä uutterasti työtä Ottilian syntymäpäivän juhlallista viettämistä varten, joskaan tarkoitusta ei ilmaistu eikä itsellekään avoimesti tunnustettu. Olematta kateellinen Charlotta ei kumminkaan voinut ajatella varsinaista juhlaa syntyvän. Ottilian nuoruus, hänen onnenosansa, suhteensa perheeseen eivät oikeuttaneet häntä esiintymään päivän kuningattarena. Eduard puolestaan ei halunnut asiasta puhuttavan, koska kaiken piti tulla ikäänkuin itsestänsä, yllättää ja luonnollisesti ilahduttaa.