"Mitä arvelet krokettipelistä kirjavine palloineen?" kuiskasi Kaarlo, "luuletko, että Jeesus-lapsi ajattelee sitä?"
"Ehkä", vastasi Kurt hiljaa, "mutta tiedätkö mitä? Minä toivoisin vielä paljoa mieluummin, että hän olisi ajatellut uutta kelkkaa, sillä, katsos, Kessler ei luista hyvin, ja sitten on meillä vain Vuohi, ja kun Liisa taas kerran tulee iloiseksi, niin saatpahan nähdä, kuinka hän tahtoo laskea mäkeä, sen minä kyllä tiedän, emmekä me kaksi silloin saa Vuohta milloinkaan, emmekä me molemmat edes sovi istumaan Kesslerille."
"Niin, mutta entäs linnoitus sitten, tiedäthän, Kurt, kuinka monet tuhannet kerrat me jo olisimme halunneet linnoitusta?", muistutti Kaarlo, "melkein vielä mieluummin olisimme ilman kelkkaakin, eikö sinustakin?"
"Kyliähän niinkin", sanoi Kurt epäröiden, sillä hänen mieleensä oli jo taas juolahtanut uusi ajatus. "Tai mitä, jos Jeesus-lapsi toisikin värilaatikon, ja saisimme taas maalata suuria sotamieskuva-arkkia?"
"Oi, oi!", voihki Kaarlo aivan ihastuttavan odotuksen ahdistamana.
Nyt astui äiti huoneeseen. "Lapset", sanoi hän ja viittasi heille sormellaan, "tuolla pianon luona ovat kynttilät sytytetyt, menkäämme nyt laulamaan laulu. Missä Liisa on?"
Hämärässä ei äiti ollut huomannut Liisan istuvan nurkassa, eivätkä veljeltään sitä havainneet, hän kun ei ollut hiiskahtanutkaan. Nyt astui hän esiin, ja kaikki menivät pianon luo. Äiti istui sinne, soitti ja johti laulua. Kurt ja Kaarlo yhtyivät täydestä kurkusta, ja Liisa lauloi hiljaa mukana. Kun nyt laulussa tulivat sanat:
'Jeesus on suurempi, Jeesus on suurempi, Hän sydämemme suruiset lohduttaa —',
silloin lauloi Kaarlo ne niin iloisen repäisevästi, että saattoi huomata, ettei hänellä sillä kertaa ollut mikään surullinen sydän. Mutta Liisa oli kokenut, mitä on olla sydämestään surullinen, hän nielasi ja nielasi eikä saattanut laulaa edelleen. Kun laulu oli laulettu loppuun, nousi äiti ja sanoi: "Nyt jäätte hiljaa yhdessä tänne, kunnes palaan." Mutta Liisa juoksi hänen jälkeensä ja huusi surkeasti: "Äiti, äiti! Enkö saa kysyä sinulta jotakin?"
Äiti veti lapsen makuuhuoneeseensa ja kysyi, mitä tämä pyysi.