— Sitä minä en usko, ennen kuin saan nähdä, sanoi Pekka. Tässä on nyt hyvä tilaisuus koettaa.
— Laitetaan vain koirat tappelemaan, sillähän se riita ratkeaa, mutta auttaa ei saa kumpikaan, esitti Martti.
Kumpikin poika kutsui koiransa luoksensa.
— Husoo! sanoi Pekka Merkillensä.
Paikalla jämähti Merkki Mustiin kiinni ja kiivas tappelu syntyi koirilla. Pian keräytyi iso joukko poikia katsomaan, kumpiko voittaa. Kotvan aikaa oteltuaan alkoi Musti viimein vikuttaa ja pötki pakoon verisenä.
— Tuossa se nyt on; nyt sen näit kuinka kävi, ilkkui Pekka. Sanotko vielä Martti, että teidän Musti voittaa meidän Merkin?
— Sanon kyllä, sen näin viime syksynä omin silmin, vastasi Martti. Koirat silloin eivät tapelleet vaan ajoivat yhdessä jänistä, ja meidän Musti juoksi nopeammasti.
— Se on toinen asia, sitä en voi kieltääkään, virkkoi Pekka.
Vähitellen alkoivat toisetkin pojat tappeloittaa koiriaan.
Vihdoin tuli kylänvanhin ja sanoi pojille: