— A sanoo a, avaa kirja auki, aukaisi aapisen ja alkoi lukea:
— Aas puki, ala lukii, markkinamies hevosta sukii.
— Mitä lörpötystä se on? tiuskaisi äiti Jaakolle.
Nolona Jaakko pani kirjan kiinni ja sanoi hiljaa itsekseen:
— I sanoo i, pane kirja kii.
Mauno-setä koetteli päivällisen syötyään venähtää sänkyynsä lepäämään, mutta kun kaikki lukea pauhasivat ääneensä, hän ei voinut nukkua, jonka tähden hän nousi ylös, nuuskasi ja sanoi:
— Ei mokomaa lukupuurtoa ole ollut sitten menneen talven; korvat tahtovat lummehtua, kun kaikki pauhaavat.
Sitten hänkin otti vanhan virsikirjan ikkunalta, pisti vaskisankaiset lasit silmilleen ja alkoi lukea pauhata ääneensä.
— Hyvää iltaa! sanoi Lahtelan isäntä tultuaan Niemelän tupaan. Taitaa totta varmaan olla tukkajuhla tulossa, koska täällä näin lukea pauhataan koko perheen tuumasta.
— Jumala antakoon, vastasi lautamies. Niin veikkonen, niin veikkonen, tukkajuhla on jo kuulutettu ensi tiistaista viikkokauden päähän ja niin kuin muistat, se pidetään meillä tänä vuonna. Jos sinä, hyvä naapuri, annat siivota tupasi, niin saapi koulumestari siellä lapsia ulkoa luettaa ja — tukistaa.