ENSIM. VAIMO. Oikein, Jefta! Sinä ennen muita olet oikeutettu elämään!
TOINEN MIZPAN MIES. Oikein sanottu!
JEFTA. Niin ajattelin minä. Mutta nyt on minun päätökseni valmis, vahva ja selkeä kuin sotamiehen päätös!
MUUT (jännittyneinä). Ah! — Kuulkaa! — Oo, Jefta!
(Kokoontuvat hänen ympärilleen.)
JEFTA (syvästi liikutettuna). Kuule siis minun tyttäreni —
HAGAR (rientää hänen syliinsä). Oi isä, isä — salli minun riistää sana sinun huuliltasi! (intomieiisesti.) Kuule isä, kuulkaa ystävät, mitä minä olen sydämessäni päättänyt… En pyydä minä muuta kuin saada itse käydä uhrialttarille ja vapaasti täyttää sen, mitä Israel on Herralle kaikkivaltiaalle velkaa!
SARA. Hagar…!
JEFTA. Mitä sanotkaan, lapseni…?
MUUT. Oo! — Hagar, Hagar!