(Katselee häntä pitkään ja hellästi.)
SIMSON (syvästi liikutettuna). Yksi pyyntö minulla vielä olisi…
ÄITI. Mitä?!
SIMSON. Menisitkö, äiti, vielä kerran Ekroniin?
ÄITI (hämmästyneenä). Ekroniin…?
SIMSON. Mene vielä kerta Ekroniin, äiti, ja uhraa — sovitus- ja kiitosuhri minun puolestani!
ÄITI (katselee häntä syvä ilonliikutus kasvoillaan). Ah! Vaikka minun pitäisi polvillani kulkea se matka, en lepää minä ennenkuin olen pyyntösi täyttänyt. — Kevein sydämin lähden minä nyt luotasi.
SIMSON (yhä enemmän liikutettuna). Ja vielä toinen uhri … että Herra
Israelin jumala lähettäisi kansallensa uuden sankarin!
ÄITI (ristii kätensä rukoukseen). Että Herra Israelin jumala lähettäisi kansallensa uuden sankarin!
(Syleilee häntä pitkään.)