Kapteeni Arcoll tupakoi äänettömänä jonkun aikaa, sittenkun olin lopettanut. »Teillähän on ääriviivat kaikkeen aivan valmiina, ei tarvitse muuta kuin täyttää mitä väliin jää. Ja kaiken tuon olette te itseksenne saanut selville? Colles oli oikeassa, että Teiltä ei puutu älyä, mr Crawfurd.»
Tuohan ei nyt ollut vallan suuri kohteliaisuus, mutta koskaan en ole tuntenut itseäni niin tyytyväiseksi. Huomasin että hän ei ollut niitä, jotka tuhlaavat ylistystä, ja ymmärsin, että hänen suustaan lähtenyt tunnustus merkitsi paljon.
»Ja nyt on minun vuoroni kertoa», kapteeni Arcoll sanoi. »Juttuni on pitkä ja minun täytyy mennä ajassa kauas taapäin. Olen tarvinnut kokonaisen vuoden selvityksiini, ja ottakaa huomioon, että olen koko elämäni kuluttanut alkuasukkaiden parissa, heidän tapojensa ja olojensa tutkimiseen. Osaan puhua kaikkia heidän murteitaan ja tunnen jokaisen heimon elämänsuhteet. Olen matkustanut ristiinrastiin koko Etelä-Afrikan, peninkulma peninkulmalta, sekä myöskin Keski- ja Itä-Afrikan. Olin mukana molemmissa Matabelen sodissa, ja olen nähnyt yhtä ja toista muutakin kahakkaa, mistä ei koskaan ole tullut mitään sanomalehtiin. Senvuoksi sanon, että kaikkeen siihen mitä nyt kerron, voitte uskoa kuin evankeliumiin, sillä se on tietoutta, jota ei ole hankittu yhdessä päivässä.»
Hän jatkoi polttamistaan ja kysyi sitten äkkiä: »Oletteko koskaan kuulleet puhuttavan Pappi Johanneksesta?»
»Eräästä joka eli Keski-Aasiassa», kysyin muistutellen hämärästi jotain kirjaa, jonka olin lukenut poikana.
»Ei, ei», Wardlaw puuttui puheeseen, »hän tarkoittaa sitä, joka oli Abessinian kuninkaana 15. vuosisadalla. Olen lukenut hänestä. Hän oli kristitty ja portugalilaiset lähettivät retkikunnan toisensa jälkeen ottamaan hänestä selvää, mutta koskaan onnistumatta. Albuquerque tahtoi tehdä liiton hänen kanssaan valloittaakseen takaisin Pyhän Haudan.»
Arcoll nyökkäsi. »Juuri häntä tarkoitan. Häntä ei tunneta paljoa, ainoastaan portugalilaisten tarujen kautta. Hän lienee ollut kristitty, mutta luulen, että hän käytännössä oli yhtä pakanallinen kuin konsanaan hänen naapurinsa, Joka tapauksessa on varmaa, että hän oli ollut suuri valloittaja. Etiopian keisarikunta laajeni hänen ja hänen seuraajainsa aikana niin että se ulottui kauas eteläpuolelle Abessinian aina Suurille Järville saakka.»
»Kuinka kauan heidän valtansa kesti?» kysyin kummeksuen minkälaisen kertomuksen esipuhetta tämä mahtoi olla.
»Siihen kysymykseen ei vielä yksikään tutkija ole vastannut. Joka tapauksessa siirtyi valtakeskus vähitellen etelään ja sotaisat heimot seurasivat perässä. 16. vuosisadan lopulla olivat voimakkaimmat alkuasukasheimoista asettuneet Zambesin ympärille. Mazimba- ja Makaranga-heimot olivat siirtyneet sinne Nyassa-järveltä ja Manicamaassa oli voimakas valtakunta. Siellä oli juuri Monomatapa, jonka kanssa portugalilaisilla oli paljon tekemistä.»
Wardlaw nyökkäili innokkaasti. Tällä alalla hän oli kotonaan.