"Sittenpähän nähdään", vastasi Lancelot. "Mutta mielestäni hänen pitäisi jäädä tänne vielä joksikin aikaa. En ole sopivin toveri hänelle. Hänen pitäisi aloittaa oikein — Arthurin hovissa."
"No niin, mutta ellet sinä ole siellä kumoamassa juoruja, saattaa hän kuulla joitakin vastenmielisiä asioita Camelotissa."
"Kuinka paljon hän tietää?"
"Hän tietää, että sinä olet hänen isänsä, tietysti — siinä kaikki."
"Luuleeko hän sinua vaimokseni?"
"Oletan hänen luulevan — varmaan hän luuleekin."
"Tarkoitatko, että olet sanonut hänelle niin?"
Elaine ei vastannut.
"No niin, en moiti sinua siitä paljonkaan. Myöhemmin hän saa sen kyllä selville."
Elaine katseli hänen riutuneita kasvojaan.