"Rakastan teitä, ritari Lancelot", sanoi Elaine.
Ritari Lancelot ratsasti pois ennen päivänkoittoa.
VI
"En halua lainkaan tavata sinua enää", sanoi Ginevra. "Minulla ei ole mitään sanottavaa sinulle ja luulisin, ettei sinullakaan ole mitään puhumista minulle."
"En tullut tänne siksi, mitä haluan sanoa, vaan kummallisen käytöksesi vuoksi", sanoi Lancelot. "Olet kohdellut minua kaikkien nähden kuin olisin kerjäläinen, vieläpä melko vastenmielinen. Suuressa hallissa ovat ateriat olleet hirvittäviä kokemuksia. Olen viitenä päivänä pyytänyt päästä puheillesi saadakseni tietää syyn, ja tänään, kun Anglides sanoi sinun olevan vapaana, sanoin hänelle — no niin, tiedät kyllä, mitä sanoin hänelle."
"Toivoakseni olet tässä huoneessa viime kertaa", sanoi Ginevra, "ja koska olet tullut tänne luvattani, on hyödytöntä pyytää sinua poistumaan. Tällä hetkellä olen sinun armoillasi. Sano sanottavasi, mutta älä toivokaan minun rupeavan väittelemään uskottomuuksistasi entiseen tapaamme."
"Ei ole olemassa mitään uskottomuuksia, joista voisimme väitellä, kuningatar. Tulin vain kysymään, miksi olette epäkohtelias minulle."
Ginevra katsoi häneen tiukasti, mutta ei näyttänyt haluavan nöyrtyä.
"Miksi, kuningatar?"
"Emme tahdo väitellä siitä, Lancelot."