»Aivan niin. Sehän on sopiva järjestys, että hän on ensin puhunut suunsa puhtaaksi ja tulee sitten. Jos minä olisin sinun sijassasi, pyytäisin häntä.»
»Hän ei tulisi.»
»Pyydä häntä. Hän vastaa kyllä kieltävästi. Sano, että poika on nähtävissä milloin Kharitas vain tahtoo tulla sitä katsomaan. Hän tulee… Ja sinä voisit pelastaa Damastorin sillä tavoin.»
»Kas vain! Sanoit, että olin onnellinen, kun en joutunut naimisiin
Damastorin kanssa, ja nyt puhut hänen takaisin hankkimisestaan!»
»Myönnän, että olen tässä asiassa heikko. Minun mielestäni sinun pitäisi olla erittäin onnellinen ilman häntä, mutta sinä et ole etkä antaisi minulle koskaan anteeksi, jollen neuvoisi sinulle kuinka saamme suuttuneen äidin leppymään. Huomaa, että puhuin Damastorin 'pelastamisesta'. Me haluamme saada takaisin sen Damastorin, jota ei kenties enää olekaan. Mutta ehkä sentään… Kuinka tahansa, Adraste, mutta siitä olen kuitenkin iloinen, että tämä lapsi on poika. Tytöt joutuvat aina huonommalle puolelle, kun siihen suinkin on tilaisuutta.»
»Helena, pitäisikö Hermionen sinun mielestäsi mennä naimisiin Oresteen kanssa?»
»Lapsi kulta, hän menee naimisiin Oresteen kanssa.»
»Mutta pitäisikö hänen mennä?»
»Tarkoitatko: menisinkö minä naimisiin Oresteen kanssa? Ottaisin myrkkyä juuri ennen vihkimistä. Hänessä on yhtynyt melkein kaikki, mikä minusta on vastenmielistä ihmisluonnossa. Hän ei näe elämässä mitään hyvää, mutta alentuu kuitenkin nauttimaan siitä osansa.»
»Helena, jos Hermione menee naimisiin ja saa lapsen, niin menetkö sinä katsomaan lasta?»