»Minä kannatan sinua», sanoi Menelaos, »mutta en ole varma, vaikka äitisi sittenkin saisi tahtonsa lävitse. Sanoit siis, että hän on kiintynyt vanhempiinsa?»

»Hän jumaloi isäänsä», sanoi Hermione.

»Mitä hän ajattelee äidistään?»

»Olet siis kuullut asiasta», sanoi Hermione. »En tietänyt, että se oli jo levinnyt laajemmallekin, enkä tahtonut ensimmäisenä kertoa siitä. Tietysti hän suree äitinsä käytöstä, mutta Klytaimnestra on kuitenkin hänen äitinsä, eikä Agamemnonkaan ole kohdellut häntä hyvin. Orestes on kauhean onneton. Olen ollut hänen neuvonantajansa kaikissa asioissa — hänellä ei ole ketään toista, jolle voisi uskoa huolensa.»

»Kuinka hänen sisarensa laita on — mikä hänen nimensä nyt onkaan —
Elektrako?» kysyi Menelaos.

»Orestes ei voi tavata häntä», sanoi Hermione. »Elektra on kotona hyvin vaarallisessa asemassa ja toivoo voivansa varoittaa isäänsä tai auttaa häntä, kun hän palaa. Sisar kiirehti pelastamaan Oresteen pois tieltä niin pian kuin Aigisthoksesta tuli talon isäntä, sillä hän luuli, ettei Aigisthos antaisi Oresteen kasvaa koston toimeenpanijaksi. Sen vuoksi Orestes viettääkin niin rauhatonta elämää. Hän piileskelee odotellen hetkeä, jolloin isä palaa ja tarvitsee hänen apuaan.»

»Kuinka kauan tätä kaikkea on kestänyt, Hermione?»

»Voi, vuosikausia. Kukaan ei tietysti tarkoin ole selvillä siitä, koska Klytaimnestra alkoi suhteensa Aigisthokseen, mutta heistä on puhuttu jo kauan aikaa, ja arviolta noin kolme vuotta sitten Klytaimnestra esitteli hänet kaikille oikeana aviomiehenään. Silloin Aigisthos otti julkisesti haltuunsa Agamemnonin omaisuuden, ja Elektra toimitti Oresteen turvaan pois talosta. Orestes tuli silloin kysymään minulta mitä pitäisi tehdä. Vanha portinvartijamme ei tahtonut päästää häntä sisään.»

»Olen kuullut, että hän siitä huolimatta tuli sisään sekä silloin että muutamia kertoja myöhemminkin», sanoi Menelaos. »Eteoneus on pahoillaan niin epämiellyttävästä kohtauksesta. Mutta jollet ennestään tiedä, täytyy minun nyt sanoa sinulle, ettei Orestes tehnyt portinvartijaan hyvää vaikutusta. Sinun serkkusi ei ole täällä tosiaankaan suosittu. Kuinka selität sen? Et suinkaan halua mennä naimisiin sellaisen miehen kanssa, joka ei voi tulla toimeen ihmisten kanssa. Kun äitisi moitti häntä, asetuin minä luonnollisesti Oresteen puolelle, sillä äitisi ei osaa arvostella miehiä. Mutta kaiken aikaa muistin Eteoneuksen mielipiteen, ja ukko on aika älykäs. Ymmärrä minut oikein, Hermione, minulla ei ole mitään Orestesta vastaan, mutta sinun pitäisi katsella asiaa joka puolelta.»

»Eteoneuksen vikana, isä, on hänen ikänsä. Hän luulee kykenevänsä järjestämään paikalleen maailmankaikkeuden asiat, eikä hän ole nähnyt elämästä muuta kuin sen, mitä tulee sisään sinun ovestasi! Hänen elämänsä sisältönä on juoruaminen — hän kuiskaili Klytaimnestrasta jo ennen kuin Orestes mainitsi minulle asiasta sanaakaan. Kuinka hän voisi ymmärtää sellaisia nuoria ihmisiä, jotka on kasvatettu niinkuin Orestes ja minä?»