»Äiti», sanoi Hermione, »jos jäät, niin suostun siihen, mitä olet ehdottanut Pyrrhoksesta. Otan hänet tervetulleena vastaan tässä talossa ennen kuin menen naimisiin Oresteen kanssa.»
»Se sinun pitää ehdottomasti tehdä itsesikin vuoksi, lähdinpä minä sitten tai jäin», sanoi Helena, »ja siitä olen varma, että isäsi suostuu kutsumaan hänet tänne heti minun lähdettyäni. Silloin siinä ei ole mitään vaaraa.»
»Hän ei tule, jos kuulee uuden riidan alkaneen», sanoi Hermione. »Olen varma siitä, että hän luulee isän tarvitsevan apua monessa sodassa.»
»Epäilemättä hän ajattelee juuri noin», sanoi Helena. »Voin jo kuvitella kuulevani hänen äänensä. Hän nauraa yhtä sydämellisesti kuin isänsä.»
»Minulla ei kai ole valitsemisen varaa», sanoi Menelaos.
»Jos jäät, Helena, niin lähetän Pyrrhokselle kutsun heti.»
»Sinun pitäisi lähettää se paikalla, lähdenpä tai jään», sanoi Helena. »Itsehän sen ymmärrät aivan hyvin. En koskaan enää suostu hieromaan kauppaa kanssasi. Lähetä kutsu hänelle tai ole lähettämättä. Saat ratkaista asian aivan vapaasti. Tunti sitten olin vielä sinun vaimosi ja koetin suunnitella kanssasi yhteisesti tyttäremme tulevaisuutta. Nyt olet vapaa mies, saat valita aivan itsenäisesti ja itse myöskin vastata teoistasi.»
»Teen ehdotukseni toisessa muodossa», sanoi Menelaos. »Jäätkö sinä,
Helena, jos lähetän paikalla kutsun Pyrrhokselle?»
»Et varmaankaan kuullut mitä sanoin sinulle. En suostu hieromaan kauppaa kanssasi.»
»Hyvä on», sanoi Menelaos. »Sinä voitat. Lähetän heti sanan Pyrrhokselle. Onko selvä? Heti paikalla. Se on täysin oma päätökseni. Olen itse harkinnut asian näin parhaaksi. Ei kukaan saisi minua luopumaan tästä. Nyt menen käskemään, että sanansaattajan on heti lähdettävä. Jäätkö?»