»On muutamia kysymyksiä, Menelaos, joissa kumpikaan meistä ei voi neuvoa toistaan. Kukaan nainen ei olisi voinut esitellä Akhilleukselle vaaran suuruutta — sillä hän ei tietänyt mitään vaarasta. Eikä Akhilleuksen — tai jonkun toisen hänen kaltaisensa — mieleenkään olisi voinut johtua, että hän saattaisi tulla naurunalaiseksi.»
»Minä lähden veljeni luokse», sanoi Menelaos. »Minun ei ole liian myöhäistä olla oma itseni, niinkuin sinä sanot.»
»Joku on tuolla ovella», sanoi Hermione.
»Kuka siellä ovella on?» sanoi Menelaos. »Tule sisään! Kas, Eteoneus. Miksi et koputtanut? Tämä on yksityinen keskustelu, enkä siedä syrjästäkuunteluja.»
III
»Epäröin voisinko tulla sisään», sanoi Eteoneus. »Olisin mieluummin jäänyt kerrassaan tulematta.»
»Mikä nyt on hätänä?» sanoi Menelaos.
»Olemme saaneet uutisia», sanoi Eteoneus, »enkä haluaisi kertoa niitä».
»Kerro pian, Eteoneus», sanoi Helena; »älä anna meidän odottaa. Me jaksamme kyllä kestää uutiset, sekä hyvät että pahat!»
»Agamemnon on kuollut», sanoi Eteoneus.