»Menelaos!» huudahti Helena. Hän meni miehensä luokse ja jäi seisomaan hänen viereensä.
»Veljeni on kuollut!» toisti Menelaos.
»En olisi tahtonut tulla kertomaan sinulle sitä», sanoi Eteoneus.
»Kuka — kuinka hän kuoli?» kysyi Menelaos.
»Hänet tapettiin», sanoi Eteoneus. »Aigisthos surmasi hänet.»
»Ei missään tapauksessa!» sanoi Menelaos. »Se on erehdys. Aigisthos ei olisi voinut hetkeäkään pitää puoliaan veljeäni vastaan oikeassa taistelussa.»
»Ei, ei hän olisikaan voinut», sanoi Eteoneus, »mutta se ei ollutkaan oikea taistelu. Agamemnon meni sisälle taloon niinkuin kulkukauppias kertoi meille, ja koska hän luuli olevansa kotonaan täysin turvassa, riisui hän pois asevarustuksensa ja ripusti miekkansa naulaan. Sitten he surmasivat hänet.»
»He? Kutka he?» huusi Helena.
»Minusta oli kovin ikävä tulla kertomaan tällaisia uutisia», sanoi Eteoneus. »Jos olisin voinut lähettää sijastani jonkun toisen, olisin jäänyt paikalleni portin luokse.»
»Kerro meille kaikki», sanoi Menelaos. »Kuka surmasi veljeni?»