"Tässä on paikka, jossa saatte kohdata Robin Hoodin." hän sanoi.

Sheriffi miehineen katseli levottomasti ympärilleen. Kaupungissa oltaessa oli tuntunut aivan yksinkertaiselta asialta lähteä vangitsemaan Robin Hoodia, mutta täällä isojen puiden synkässä varjossa ja mahtavan metsän juhlallisessa hiljaisuudessa kuuluisan henkipaton nimellä oli vallan toinen kaiku: se muuttui pelottavaksi ja kammottavaksi nimeksi.

"En näe merkkiäkään Robin Hoodista", sanoi sheriffi ja katseli vuoroin kummankin olkansa yli, aivan kuin olisi pelännyt, että Robin Hood karkaisi hänen kimppuunsa takaa päin maan sisästä.

"Ette, mutta heti näette", sanoi savenvalaja hiljaisella, salaperäisellä äänellä. "Piiloutukaa tuohon viidakkoon ja ottakaa miekka käteenne. Minä katselen, missä hän on, ja kun hän on aivan lähellä, puhallan torveeni. Hyökätkää te silloin rohkeasti esiin ja ottakaa hänet kiinni. Minä tulen sitten hakemaan luvatun palkinnon."

"Se on täällä valmiina", sanoi sheriffi ja taputti viittansa alla olevaa rahapussia.

Savenvalaja jätti sheriffin miehineen viidakon kätköön ja poistui vähän matkan päässä olevalle aukealle paikalle, missä kallion kupeesta pulppusi vesilähde liristen edelleen aukiota pitkin. Siellä hän pesi väritäplät käsistään ja kasvoistaan ja poisti kaiken muun naamioituksen paitsi savenvalajan vaatteet. Sitten hän nosti torven huulilleen, puhalsi kolme kimakkaa puhallusta ja livahti ison tammen taakse, joka täydellisesti peitti hänet näkyvistä.

Tuota pikaa aukioon syöksyi kaksi joukkuetta. Toisaalta sheriffi miehineen miekka kädessä hyökkäsi pensaikon läpi valmiina ryntäämään Robin Hoodin kimppuun, toisaalta aukioon äkkiä syöksyivät Pikku John, Much, Puna-Will ja tusinan verta muita päällikkönsä torven kutsua noudattaen. Ison tammen suojassa katseli Robin Hood tätä kohtausta suu hymyssä.

Ja hymyn arvoista todella olikin nähdä sheriffin miehineen törmäävän päin vahvaa rosvojoukkoa. Heidän suunsa aukeni ja miekka karisi kädestä; he kääntyivät ympäri lähteäkseen pakoon, kun samassa Pikku Johnin huuto sai heidät pysähtymään.

"Seis!" karjaisi jättiläinen, "taikka pistelemme teidät yhtä täyteen nuolia kuin sianselässä on harjaksia."

Tämä hirveä uhkaus naulasi maahan nuo kolme, ja kauhun ilme kasvoillaan he katselivat Pikku Johnia ja hänen kumppaneitaan.