Sir Guyn miekka kohosi antaakseen viimeisen surmaniskun, kun Robin huudahti: "Ah, kautta pyhän neitsyen, ei ole vielä milloinkaan kohtalo sallinut kenenkään kuolla ennen aikaansa!"
Ja samassa hän hyppäsi kuin villikissa suoraan Guy Gisbornen kurkkuun, hyökkäsi miekka sojossa ritarin puolustuspiirin sisäpuolelle ja iski kirkkaan terän suoraan Guy Gisbornen ruumiin läpi. Sillä lailla siis tämä, joka jo oli pitänyt itseään voittajana, joutuikin samassa silmänräpäyksessä itse voitetuksi ja sai surmansa.
Hetken aikaa Robin Hood seisoi katsellen kukistetun vihollisensa ruumista, sitten hänen haavassaan tuntuva kipu sai hänet muistamaan omaakin nahkaansa. Hän siis riisui ihokkaansa ja tarkasteli vammaa. Se ei ollut niin vaarallinen kuin tuskallinen, pelkkä lihashaava vain, ja hän sitoi sen niin hyvin kuin taisi eikä pitänyt siitä sen enempää lukua, sillä hän oli huolissaan miestensä turvallisuudesta.
"Sheriffi on suurella miesvoimalla metsässä", ajatteli Robin. "Hyvä, uljaiden miesteni on heti saatava asiasta tieto, muutoin retkeilevät joukkueet joutuvat tuon vanhan pyövelin käsiin. Niin, ja minun on itsenikin oltava varuillani."
Robin mietti hetkisen, veti taas ihokkaan ylleen ja sieppasi sir Guyn hevosnahan. Parissa minuutissa hän oli muuttanut ulkonäkönsä, niin että näytti aivan Guy Gisbornelta. "Nyt eivät sheriffin miehet pidätä minua, jos kohtaan jonkin joukkueen", hän ajatteli, "he pitävät minua Guy Gisbornena, joka on etsimässä Robin Hoodia." Ja niin hän lähti kulkemaan mukanaan kaatuneen miehen jousi, nuolet ja metsätorvi.
Astellessaan kukkulan rinnettä Robin kuuli etäältä huutoa ja hoilotusta ja sekavaa äänten hälinää, siellä sheriffi ja hänen miehensä ajoivat Puna-Williä takaa. Robin juoksi kukkulan laelle ja katseli ympärilleen. Korkealta paikaltaan hän näki kaikki; Will pakeni kaukana, ja toisaalla taas kookas mies oli sidottu puunrunkoon.
"He ovat saaneet kiinni Pikku Johnin!" huudahti Robin, "ja hänet pitää pelastaa. En tahdo menettää parasta miestäni."
Juuri samalla hetkellä Robin näki erään miekkamiehen kohottavan miekkansa, aivan kuin iskeäkseen sen Pikku Johnin ruumiin läpi. Se oli vain julmaa leikkiä, jotta vanki saataisiin kalpenemaan, mutta Robin luuli sitä surmaniskuksi. Kääntääkseen kiinniottajien huomion vangista hän kohotti sir Guyn torven ja puhalsi siihen voimakkaasti. Hänen tuumansa onnistui. Robin näki että kaikkien katseet heti kääntyivät kukkulalle päin, jossa hän seisoi.
Sheriffi kuuli merkkitoitotuksen ja taputti käsiään ilosta. "Sir Guyn torvi!" hän huudahti. "Uutisista parhainta se merkitsee, sillä hän sanoi, ettei puhaltaisi ennen kuin oli surmannut Robin Hoodin. Ja tuoltapa hän tuleekin itse hevosennahkaan pukeutuneena."
Sheriffi riensi kummallista olentoa vastaan, jonka kasvot olivat piilossa hevosen pään alla ja jonka vartaloa peitti iso nahka riippuvine, hulmuavine häntineen ja harjoineen.