Eräänä päivänä muutamia viikkoja sen jälkeen kun Arthur-a-Bland oli liittynyt henkipattoihin, saapui metsään huhu, että sheriffillä oli uusia suunnitelmia tekeillä ja että hän kokoili vahvoja joukkoja vanhoja vihamiehiään vastaan.

"Olisipa hauska tietää, mitä sheriffi tällä kertaa suunnittelee", sanoi Robin Hood. "Rajasuutari Lobb ei ole lähettänyt meille minkäänlaisia tietoja."

"Pian me saamme asiasta selvän muutenkin", sanoi Pikku John. "Tänä päivänä menen valepuvussa Nottinghamiin ja tuon sinulle kaikki torilta ja oluttuvista saatavissa olevat uutiset, ja jostakin paikasta minä varmasti saan tietää, mitä on tekeillä."

"Ole varuillasi, Pikku John — ole varuillasi", sanoi hänen johtajansa.
"En tahtoisi menettää sinua koko kristikunnan uutisista."

"Ei hätää, johtaja", sanoi iso mies, "kyllä minä itsestäni huolen pidän."

Samana iltapäivänä astui Nottinghamin portista sisään ryysyinen, raajarikko kerjäläisrähjys. Kävellessään hän ontui pahasti, toinen olka oli toista puolen jalkaa korkeammalla, kasvot vinoon vääntyneet ja laastarilappu toisen silmän päällä. Portilla olevat vartijat laskivat ryysymekosta raakaa pilaa, mutta kerjäläinen ei ollut siitä tietääkseenkään, mennä nilkutti vain nöyrästi eteenpäin, aivan kuin etsien paikkaa, missä voisi levähtää. Hän kulki torin yli, kääntyi sivukadulle ja poikkesi sitten pienelle kujalle. Siellä hän pysähtyi pienen kaupan tai paremminkin kojun eteen, joka yöksi suljettiin lautaluukulla. Se oli rajasuutarin työpaja, ja sieltä tapasi säännöllisesti ahkerasti ompelevan ja nakuttavan rajasuutari Lobbin, mutta tällä kertaa hänestä ei näkynyt jälkeäkään.

Kerjäläinen kulki työhuoneen läpi ja astui sen perällä olevaan pieneen kamariin. Siellä Lobb makasi karkealla lavitsalla.

"Mitä, oletko sairas, Lobb?" sanoi kerjäläinen hiljaisella äänellä.
Lobb tunsi äänen ja valepuvusta huolimatta tiesi kuka tulija oli.

"Olen, Pikku John", vastasi suutari. "Olen ollut sairaana viimeiset kolme tai neljä viikkoa, mutta nyt olen toipumaan päin."

"No sehän hyvä", vastasi iso mies. "Olimmekin kummissamme, kun sinusta ei kuulunut mitään, ja niin lähdin kaupunkiin katsomaan, missä vika oli."