[30] Rousseau (Émile, II) seuraa tässä ruuan ja juoman yksinkertaisuuden tavoittelussa uskollisesti Lockea, vastustaa lihan syöntiä erikoisesti luonnetta raaistuttavana tapana, puoltaa juomaksi vain vettä, kieltää liiaksi höystetyt ruokalajit, varoittaa kehittämästä lapsen makua liian yksipuoliseksi, j.n.e.
[31] Huolimatta Locken vastasyiltä ovat kaikki kasvatuskirjailijat, Fénelonista alkaen, kokonaan toista mieltä ruoka-aikojen säännöllisyydestä, koska juuri siitä riippuu nuoren ruumiin säännöllinen ja terve toiminta.
[32] Locke tarkoittaa epäilemättä kansalaissotaa ja v. 1688:n vallankumousta, jotka luonnollisesti saivat aikaan suuria mullistuksia monien perheiden varallisuudessa ja yleisissä elämänehdoissa.
[33] Tämän hämmästyttävän neuvon selitykseksi — jota neuvoa luonnollisesti nykyään kaikki vastustavat — huomattakoon ensiksikin, että Englannissa on oluen käyttö suunnattomasti levinnyt ja oli jo Locken aikoina, ja toiseksi, ett'ei Locken päivinä vettä suinkaan yleisesti käytetty juoma-aineena, vaan siitä päinvastoin varoitettiin kaikissa lääketieteellisissä kirjoissa — mikä johtui nähtävästi jonkunlaisesta vanhasta ennakkoluulosta ja siitä, että juomavesi kaupungeissa oli useinkin hyvin kehnoa, että juuri sen kautta levisivät kulkutaudit, j.n.e. Yleisenä juomana oli mieto olut.
[34] Vrt. § 10. Tällaisia kertailemisia ja toistelemisia esiintyy Lockella varsin usein, kuten lukija huomannee.
[35] Rousseau ei noudata tässä suhteessa Locken mielipidettä, vaan pitää kummallisena, että lasta pakotetaan syömään, kun hänen on jano! Mutta hän menee toiseen äärimmäisyyteen ja antaa Émilensä juoda kylmää vettä, olkoon hänen kuinka kuuma ja olkoon ilma kuinka kylmä tahansa!
[36] Tämä kohta osoittaa, ett'ei englantilaisten äitien ollut Locken aikaan tapana itse imettää lapsiansa, enempää kuin ranskalaisten äitien Rousseaun päivinä. Mutta Locke vain toteaa seikan sitä moittimatta ja jättää Rousseaun tehtäväksi ankarasti muistuttaa äitejä heidän velvollisuuksistaan.
[37] Valitus palvelijain turmiollisesta vaikutuksesta lapsiin on yleinen 18. vuosisadan kasvatuskirjoissa, jotka koskettelevatkin yksinomaan rikkaiden lasten kasvatusta. Locke palaa asiaan 68. §:ssä.
[38] Locken ankara viinirypälettä, tuota erinomaisen terveellistä hedelmää koskeva kielto saanee selityksensä siitä, että viiniköynnös kasvaa vain vaivoin Englannissa ja että rypäleet siellä harvoin kypsyvät täydelleen. Muuan italialainen sanoikin kerran leikillään: "Ainoa kypsä hedelmä, minkä minä Englannissa näin, oli uunissa paistettu peruna".
[39] Costen, Locken ensimmäisen ranskantajan, mukaan olivat hedelmäsäilykkeet valmistajalle vahingollisia niistä eriävien hiilihöyryjen takia.