"Kohta sen laulu-aika loppu ja minä en ole saanut koskaan kuunnella sitä likemmältä. Olisin mennyt, pääseehän suoraan ryytimaasta lehtokujalle — mutta mamma ei viitsi tulla kanssani ja minä pelkään juopuneita ja muita pahoja ihmisiä — saisinko vaivata teitä olemaan minun seuraajani vähäisellä kävelyllä huomis-iltana."
Erik ensimmältä ei uskonut korviaan.
Mikä arvaamaton, mikä ihmeen onnellinen käänne tuosta satakielenlaulusta!
"Varsin mielelläni — sydämen pohjasta mielelläni!" vastasi hän, hän oli lisätä vakuutuksia vielä, hehkuvia vakuutuksia sydämensä riemusta, tulisen tunnustuksen —
Mutta rouva Adelheid palasi.
Erik katsahti Hedvig'iin, Hedvig virkkasi ahkerasti oka puhunut sen koommin satakielestä eikä kävelystä.
Tahtoiko hän salata sitä äidiltänsä? — "Oi! suloinen salaisuus! No viimeinkin, viimeinkin saan tilaisuuden — ehkä montakin tilaisuutta vielä — ja minä tyhmä, tässä jo olin päästää suustani hätäisen tunnustuksen, se olisi penkin alle mennyt ja rouva Helding'istä en olisi vaan päässyt. Nyt saan rauhassa tehdä tunnustukseni kahdenkesken Hedvigin kanssa — mutta onko se mahdollista! Kummallista, kummallista!" Hän Katseli Hedvig'iä pitkään. Tunsiko hän Hedvig'iä sittenkään? Eikö hän ollut liian araksi arvannut häntä? Eikö hän jo monasti ennenkin olisi saanut kävellä kahden hänen kanssansa, jos vaan olisi tahtonut? Hän punastui, kun ajatteli tyhmyyttänsä. Mutta ei, eihän siitä näyttänyt olevan toivomistakaan, sellainen oli Hedvig'in käytös tähän asti ollut; hän olisi voinut vannoa sen että Hedvig, kummastellen katsoen häneen, kohta olisi antanut kieltävän vastauksen. Mutta mikä nyt hänen päähänsä pisti? Oikku — siunattu oikku! Kerran siunasi hän Hedvig'in oikullisuutta.
"Tulkaa verannalle, on niin erittäin ihana ilta — saanko luvan tarjota limonaadia, vaapukka-limonaadia —"
Vai onko se oikku ollenkaan? Erik istui vaan pää pyörryksissä, katseli Hedvig'iä ja mietti. Ei — se on rakkaus, se on rakkaus —
"— sepä taitaa olla paras virvoke näin kuumassa. Olkaa niin hyvä!" Rouva Helding teki kutsuvan liikkeen kädellänsä.