"Ei hän tule."
"Mistä sen tiedät?"
"Muuten vaan luulen", vastasi Hedvig poiskääntyen. "Olihan hän illalla, ei hän joka ilta tule."
"Sattui pahasti — Teillä voi olla hyvinkin hauskaa kaiken iltaa, ja vielä Autio seurassa. Mutta ei kävisi minun heittäminen menoani, minua —"
"Ei teidän tarvitse sitä heittää, ei suinkaan", keskeytti Hedvig kiivaasti. "Mitä hauskaa meillä olisi, — Autio ei tule nyt taas, se on varma, ja luutnantti menee puolen tunnin perästä pois — ensimmäinen käyntihän se on. Ja puistossa Varieté-ilta vielä sitten. Sinnehän tuon Elviran kintut vetävät kaikki nuoret miehet."
Martta käski päivälliselle.
* * * * *
Helteinen, kuuma kesä-ilta oli houkutellut hyvin paljon kansaa kaivopuiston varjoa ja meri-tuulahduksia nautitsemaan.
Ja olipa siinä tarjona myös soittoa ja kaikenlaista näytelmää, muun muassa yleisön suosikin Elvira Delmár'in nuora-tanssia.
Pöytäin ääret sekä verannalla että lakealla olivat täynnänsä herroja ja naisia, ja käytävillä käveli toisia, naiset viuhutellen varjostimillaan, herrat vähäväliin pyyhkien otsaansa ja hatun sisä-reunaa. Soitto-paviljongista kajahteli "Kerjäläis-ylioppilaan" hilpeitä säveliä.