Ja he veivät ukon kanssaan. Ja ukko huusi ja kirosi, mutta ei auttanut, kolmea vastaan eivät vanhan voimat riittäneet.
"Kuulkaa", sanoi ensimäinen poliisi toisille. "Toinen teistä menee heti aamulla varhain poliisimestarille ilmoittamaan, että taitaa olla vihdoinkin Turpeenoja kiinni."
3.
Pitkä, pitkä tie.
Ja sitä vaelsi Erik Autio.
Pimeän-hämärä peitti maan ja taivaan. Kummasti kohisi ja humisi ylt'ympärillä.
Erik joudutti askeleitansa. Metsä harveni, seutu tuntui tutummalta: se oli kuin maantie Helsinkiin.
"Onko vielä pitkältä?" kääntyi hän kumppaniltaan kysymään.
Vaan ei häntä ollutkaan.
Vast'ikään oli Ranola kulkenut hänen vieressään, nyt hän oli kadonnut — mihin?