"Hultencranz on ehkä nainut mies ja Hedvig voi tuntea hänen rouvansa, mitenkä se olisi —"
"Päivää Autio!" tervehti muuan tuttava, lääketieteen kokelas. "Mihinkä sinä marssit niin synkällä katsannolla; tule pois minun kanssani meidän, lääkemiesten, kapakkaan."
"Tunnetko ehkä kapteini Hultencranz'in?" kysyi Autio vastauksen asemasta.
"Kuka sitä viksaria ei tuntisi, ' par renommée ' [huhun mukaan] jos ei muutenkaan."
"Kookas, pulskea mies?"
"Rojo, niin, — itserakkaalla muodolla ja pitkillä viiksillä."
Aivan tuo akkunaan kurkistaja!
"Onko hän nainut mies?" kysyi Erik taas.
"Mitä sinä hänestä niin tiedustelet?" kummasteli kokelas. "Hän on liian ylpeä ylioppilaan tuttavaksi."
"En suinkaan minä hänestä huoli tuttavaksi, mutta —"