"Hm! tosin. Mutta kyllä hänellä hyvä tarkoitus on".
"Mitä joutavia! Parempi olisi hänen suorittaa tutkintonsa ja päästä virkaan, kun saarnata jonkin joutavia ja nyhdellä talonpoikain rahoja".
"No, en väitä! Nyhtämisestä puhuen, eiköhän isäntä koeta markkinoilla parantaa raha-asioitaan peli-voitoilla?"
"No mitenkäs! Siellä hän kai taas mellastaa viikon pyöreäksi — mutta voitot — ne taitavat mennä mosukoppaan, Emäntä kuulun samaan aikaan lähtevän kotipitäjääsensä, rahaa hankkimaan hänkin tietysti; hänen ehkä onnistun paremmin".
"Jaa!"
Puhellessaan olivat he valjastaneet hevoset aurain eteen, ja rupesivat nyt sänkeä kääntämään…
Kokka kävi Hannulassa. Hän tiesi jo ennakolta hyvin, ett'ei hän ollut ollenkaan tervetullut siellä. Hannula ehkä oli arvannut jo, miten oikeastaan oli tuon ilmoituksen laita, ja nyt tuli siihen tuo Kokan todistus Taavia vastaan. Mutta kuitenkin päätti Kokka käydä Hannulassa, vieläpä montakin kertaa. Hän kärkkyi Timon rahoja toiselta kannalta taas, ja arveli muutenkin viisaimmaksi, ihmisten edessä edelleen olla hyvässä sovussa Timon kanssa.
Timo oli tuvassa vielä kun Kokka astui sisään. Sanaakaan puhumatta töllisti hän vieraasensa.
"Taidatte olla työhön lähtemäisillänne", virkkoi Kokka; "mutta en minä kauvan viivytä".
"Työhön, työhön", mumisi Timo enemmän itsekseen.