"Vai niin ovat huonolla kannalla asianne", virkkoi Kokka.
"Tottahan te, niin viisas mies kuin olette, jo aikoja olette arvannut minun tilani. Senpätähden en huolinut sitä pitemmältä peitellä".
"Eiköhän vielä apua löytyne".
"Ei, kyllä ei siitä ole toivomistakaan. Näette, aattona jo meni enimmät rahat, eilen viimmeiset ja laina-rahoja vielä pari sataa. Tuskin pääsen täältä ravintolasta, jos en hevostani myy, ja sitten saan jalan lähteä kämpimään kotiin. Piru vieköön kaikki kortit, en ikäpäivinäni ota niitä käteeni".
"Hm".
"Kun saisin vielä irti pari sataa markkaa, niin pakenisin suoraa päätä
Ameriikkaan".
"Siellä vuoleksimaan kultaa puuveitsellä".
"Miksi en minä voisi päästä rikkaaksi mieheksi siellä, niinkuin monet muutkin ovat päässeet. Eilen puhuivat Risto Tarkkasen palanneen sieltä varakkaana miehenä ja avanneen nyt kaupan Porissa".
"Risto Tarkkasen — kuka se on?"
"Timon veli meidän pitäjästä. Häneltähän minä Hovilan ostin".