"Kukas sen tietää", arveli Timo; "tässä ei ole asumuksia likellä polkua muita kuin nämä kaksi taloa ja Sota-Matin mökki metsässä. Paitsi sitä olivat ihmiset jo levolla —"
"Sota-Matti — häntä on kuulusteltava tässä asiassa", virkahti nimismies. — "Te luulette siis Joosepin pudonneen kalliolta kuoliaaksi?" sanoi hän sitten, kääntyen Taaviin.
"Niin luulen", oli vastaus.
"Te luulitte hänen pudonneen takaperoisin", sanoi nimismies tarkastaen ruumista, "mutta hänellä on vamma myös tässä oikeassa ohimossa, ja oikea käsi näyttää olevan katkennut taikka nyrjähtänyt pois sijoiltaan — hm — ja koko oikia sivu on rusikoittu. Miten sitä selitätte?"
"En minä muuta tiedä, kuin että seljällään hän oli, kun hänet näin", vastasi Taavi.
"Oliko vainajalla mitään erinomaista tautia?"
"Ei siitä siihen asti ollut tietoa", vastattiin, "mutta juovuksissa hän oli melkein joka päivä".
"Illallakin?"
"Kyllä minusta ainakin näytti siltä kun hän sivutse meni", vastasi
Taavi.
"Selvä hän oli viikkokausiakin, sen voin minä todistaa", virkkoi
Hovilainen.