Nyt oli puheen aihetta, ja Omeyer sai voimisteluharjoitusta sekä käsilleen ja jaloilleen että huulilleen.

Illaksi oli pastorin herrasväki kutsuttu uuden voudin luo vieraiksi. Palattuaan kahdestikin noutamaan unhottuneita kapineita, ensin kalosseja, sitte ulko-oven avainta, tavoitti pastori kuitenkin Tiinansa voudin rappusilla.

He tuskin ehtivät päästä sisään ovesta, kun vouti tarttui Omeyerin nutun nappiin ja alkoi suloisimmasti hymyillen puhella kauniilla, rehellisellä Larvikin murteellaan; kauniilla, sillä hänen kauniista suustansa kuului se kauniilta kuin Italian kieli. Paljohan riippuu siitä, kuka kulloinkin puhaltaa torveen.

"Tietäkääs, herra pastori, tänään meitä on oikein vedetty nenästä. Ajatelkaahan: minä istuin konttorissani ja sinne tuli ontuva mies siniruudukkaissa vaatteissa ja kertoi nyt kerrassaan luotettavasti, että hänen vaimonsa oli kuollut lapsivuoteesen, ja pyysi — nyt ensi kerran elämässään — niin sydämmellisen kauniisti hautausapua."

"Minulla on apunani vanha konttoristi, niitä heränneitä, tiedättehän, ja hän nousi ylös ja katsoi juhlallisesti miestä silmiin, melkein samalla tavalla kuin tutkitaan hevosen hampaita, ja sanoi sitte juhlallisesti:

"Minä näen sinusta, että sinä et valehtele Herran edessä. Enhän toki saata pettyä Jumalan lapsesta."

"Ette, kyllä Jumalan lapset tuntevat toisensa." Mies oli huomannut konttoristin heränneeksi veljeksi heti paikalla, kuin vain sai oven auki.

"Niin, sitäpä luulinkin, että enhän minä pety", sanoi konttoristi hyvillään.

"Minua melkein hävetti, niin liikaa tunsin olevani siinä seurassa, ja annoin miehelle taalerin", sanoi vouti. "Mutta nyt saatte kuulla edelleen", jatkoi hän ja sijoitti toisen kätensä pastorin toisiin nappeihin, saadakseen kokonaan anastetuksi hänen papillisen huomionsa. Ja se kyllä olikin tarpeen, sillä eipä suinkaan ollut helppo saada Omeyeria pysymään niin kauan hiljaa.

"Voitteko uskoa," jatkoi vouti kertomustaan ja veti yhä lujemmin napeista, "että joku eukko oli juuri samaan aikaan kyökissä pyytämässä sekä vaatetta että rahaa, koska hänen miehensä oli kuollut. Ja tietäkääs, vaimoni tarttui myöskin ansaan ja vielä paljon pahemmin kuin minä."