Niin, miksei, sopihan sitä öisinkin lukea!
Olihan hän nukkunut ja kuorsannut enemmän kuin kyllikseen Alertin kojussa näiden runsaiden kolmen vuoden kuluessa…
Sitä paitsi sopi keventää lastia niin paljon kuin suinkin… myydä kello ja rintaneula — pyhävaatteet…
Kasvonpiirteet kävivät jäykiksi ja teräviksi, leuka työntyi eteenpäin, ja hän vihelteli hampaittensa välitse.
VIII.
Rejer yövahtina ja halonhakkaajana.
Minkä tähden olikaan tuo näppärä poika aina niin kalpean ja unisen näköinen? Tuossa hän taas haukotteli astuessaan ulos koulun ovesta…
"Kuulehan!" huudahti opettaja yht'äkkiä hänen jälkeensä. "Kuulehan, Juhl, sano minulle näin kahden kesken, miksi sinä käyt niin ohuissa vaatteissa?"
"Minäkö? Ei minua viluta koskaan!"
"Vai niin? Eikö sinulta puutu…"