Muutamia talonväestä ajoi kotiin kirkosta ja vähän sen jälkeen tuli astumalla pari palvelijaa…
Paistin haju tuoksui kyökistä etehiseen, ja konttoristit kävelivät joutilaina alakerroksessa odotellen päivälliskutsua. — — —
— Pitkän sunnuntai-päivällislevon jälkeen, joka käsitti renkituvan, konttorin ja päärakennuksen, heräsi ikäänkuin uusi toiminnanhalu suunnitelmineen päivän loppuosan viettämiseksi…
Sovittiin mennä kävelemään sinne ja tänne, ja muutamat naisväestä pukivat päällysvaatteet yllensä. Pari konttoristeista meni joen poikki lukkarille juomaan kahvia ja pelaamaan vähän korttia…
Barbara oli vetäytynyt makuuhuoneeseen, jossa hän käytti hyväkseen aikaa siistiäksensä ja järjestääkseen ja pakatakseen tavaroita laatikkoihin ja arkkuihin, jotta kaikki olisi valmiina ratkaisevaksi päiväksi ja häiksi.
— Hiljaisena iltapäivänä hipui kevätauringon kalpea kajastus vielä siellä täällä lumisia kukkuloita, ja välistä kaikui omituisia etäisiä jyrähdyksiä ilmassa Lovandetilta harjun takaa, jossa pakkanen ukkosen jyrinän kaltaisella jyskeellä repi pitkiä halkeamia jäähän.
Merete kuljeksi pihalla ja katsoi ja kuunteli…
Hän silitti ja taputti Ajaxia, joka nuuski häntä ja juoksi häntä kypäräntöyhtönä heiluen edestakaisin tiellä, ikäänkuin jotakin odottaen…
Nyt hämärissä tuli muutamia toisista kotiin vilkkaasti puhellen, — Augustinusen ja Yarmann — uusi konttoristi, joka tulisi Henschienin paikalle, käynniltään lukkarilta.
Ajax juoksi äkkiä kovasti haukkuen porttia kohden, jossa Rein näyttäytyi puolipimeässä.