"Lars!" — huusi hän sitten tallille päin, jossa näki rengin ripustavan silavaljaita naulaan, — "Figaro on kai saanut tänään kuusi mittaansa kauroja?… Tuo se esille että saamme sitä vähän katsella…"
Lars talutti tallista vilkkaan eläimen, joka äkkiä hirnahti valoon tultuaan.
Tuomari kulki hevosen ympäri, taputteli sitä tarkastellen ja veti sitä kämmenellä pitkin selkää… "Et saa antaa sille liian paljon tätä voimakasta nurmiheinää, se on lehmien eikä ratsuhevosten rehua…"
"Me emme ole saaneet tänään aamuratsastustamme", — puheli hän ystävällisesti hevoselle…
"Taluta sitä vähän, Lars, jotta se saa jalkansa hiukan vetreiksi", käski hän ja seurasi tarkasti, kun hevonen marhaminnasta talutettuna asteli notkeasti juomaan kaivolle.
"Kaunis eläin!…"
"Antakaamme sille tarpeeksi liikuntaa niin että riittää", kuului sitten innostuneen intohimoisesti.
Ja pian seisoi hän röyhyävin piipuin katsellen ja kääntyen aina sitä mukaa kuin Lars juoksutti Figaroa nuorasta ympäri pihamaata…
Rein oli sillä välin mennyt rappusten luokse, jossa Eufemia istui leikitellen sulkapallolla.
Hän seurasi tarkasti pallon lentoa ilmassa näyttämättä merkkiäkään siitä, että huomasi pallonheittäjän.