Voimiaan ponnistaen hän nousi vuoteesensa istumaan. Missäpä voisi Nikolai majailla muualla kuin tuolla ylhäällä ratasvajan ullakossa vanhan vaunuranin alla, joka siellä virui homehtuneena ja rikkinäisenä, avoin kita seinää vastaan?
Tämän sattumalta juolahtuneen ajatuksensa johdolla hän riensi ulos.
Nikolai ei tuntenut ollenkaan sorvarin kouria; hän nukkui rauhallisena vieläkin, vaikka nutun kauluksesta jo oli pystyyn nostettu.
Vasta sitten, kun jo seisoi molemmilla jaloillaan, käsitti hän asemansa kuin salaman vilahdukselta, heittäytyi pitkälleen ja potki ja ponnisteli vastaan sekä parkui. Kotiin hän ei huolinut lähteä, ennen saisivat surmata hänet!… ennen viedä pään häneltä!
Hänen kenkäinsä korkoraudat kyllä sekä ilmoittivat että todistivat hänen todellakin niin ajattelevan; hän oli ihan hurjistuneena.
Kun saisi vaan pojan oven sisäpuolelle, saisi myös rottinki hyppiä!
— Sorvari oli sydäntä myöten kiivastunut.
Holmannin matami seisoi ovella ja vartosi kynttilöineen. Valon loisteessa hän näki tuhanharmaat kasvot, silmät tuijottivat häneen päin, ja samalla kuului ääni: — "Huoneesen ette minua saa… Kun olen kadulla syntynyt, voin kadulle jäädäkin!"
Matami sai tervehdyksensä noista terävistä, harmaista, uhkamielisistä silmistä, — ja pois sorvarin käsistä, ulos portista — matkoihinsa poika meni!
* * * * *
Ludvigin nenään tähdätyt lyönnit olivat sattuneet suoraan Barbron sydämeen. Mutta kun hän kuuli, että Nikolai oli paennut sorvarin luota ja että oli kysymyksenä lähettää hän siveellisesti turmeltuneitten lasten kasvatuslaitokseen, silloin seurasi yhtämyötäistä itkua ja parkumista. Hän oli kyllikseen saanut kärsiä häpeätä pojan tähden, eikä voinut enää kärsiä tätä. Rouvan täytyisi estää tuo!… Velvollisuutensa hän tiesi täyttäneensä ja enemmänkin näinä vuosina, mitkä oli Ludvigin ja Lizzien lapsenpiikana ollut… mutta tätä hän ei voisi suvaita… tämä täytyi rouvan estää; muuten hän kyllä tietäisi, mitä sitten tekisi, taikka mitä voisi siitä seurata; ei tarvinnut hänen enää täällä olla, oli niitä hänellä muitakin keinoja!…